| 09.09.2020 | TARU VANHALA | INGIMAGE
Yhä useampi lapsi ja nuori on ylipainoinen tai lihava
Tuoreiden tilastojen mukaan Suomessa joka neljäs poika ja lähes joka viides tyttö on ylipainoinen tai lihava. Lihavuuteen saattaa liittyä jo lapsuudessa aineenvaihdunnallisia muutoksia ja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä.
THL:n tuoreet tilastot suomalaisten lasten ja nuorten painokehityksestä ovat huolestuttavia. Jopa 27 prosenttia 2–16-vuotiaista pojista on vähintään ylipainoisia. Tytöillä vastaava luku on 17 prosenttia. Lihavia saman ikäryhmän pojista on kahdeksan prosenttia ja tytöistä neljä prosenttia. Lihaviksi määritellään ne lapset ja nuoret, joiden ISO-BMI on vähintään 30 kg/m2.
Ylipaino ja lihavuus on kouluikäisillä yleisempää kuin alle kouluikäisillä. Pojilla paino-ongelmat ovat kaikissa ikäryhmissä tyttöjä yleisempiä.
Lasten ylipainon taustalla on useita, sekä yksilöllisiä että yhteiskunnallisia, tekijöitä.
- Lasten ylipainoon on vaikuttanut ennen kaikkea se, että elinympäristömme on muuttunut lihomista edistäväksi: tarjolla on runsaasti ruokia ja juomia, joissa on liikaa energiaa ja aktiivinen liikkuminen on vähentynyt, toteaa kehittämispäällikkö Päivi Mäki THL:sta.
Lihavuus heikentää lasten ja nuorten psykososiaalista ja fyysistä terveyttä ja hyvinvointia. Jo lapsuudessa lihavuuteen saattaa liittyä aineenvaihdunnallisia muutoksia ja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä.
Huolestuttava ilmiö on myös, että lapsuudessa ja nuoruudessa alkanut ylipaino jatkuu huomattavan usein aikuisikään.
Mäki peräänkuuluttaa lapsiperheiden terveellisten elintapojen edistämiseksi laajaa yhteistyötä sekä terveyttä edistäviä päätöksiä ja toimia yhteiskunnan eri sektoreilla.
- Tuotteiden terveysperusteinen verotus ja lapsille suunnattujen epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittaminen ovat esimerkkejä yhteiskunnallisista toimista, joilla voidaan vaikuttaa lasten painokehitykseen.
