| 29.07.2019 | UUTISPALVELU DUODECIM | INGIMAGE
Uraatti mahdollisesti eteisvärinän riskitekijä
Eteisvärinä kehittyi noin kaksi kertaa todennäköisemmin heille, joilla veren uraattipitoisuus oli suurentunut. Riski oli vielä suurempi, jos tulehdusarvot olivat koholla.
Eteisvärinä-rytmihäiriö näyttäisi kehittyvän herkemmin potilaille, joiden veren uraattipitoisuus on suuri. Myös uraattipitoisuuden suurentuminen vuosien varrella suurentaa sairastumisriskiä, tuore kiinalaistutkimus osoittaa. Uraatti eli virtahappo on keskeinen kihdin aiheuttaja.
Uraatti on yhdistetty eteisvärinään aiemminkin, mutta tutkimukset ovat olleet menetelmällisesti ongelmallisia. Nyt julkaistut tulokset perustuvat yli 120 000 henkilön seitsenvuotisiin seurantatietoihin ja toistuviin uraattimittauksiin, mikä tekee tuloksista uskottavia.
Aineiston perusteella eteisvärinä kehittyi noin kaksi kertaa todennäköisemmin osallistujille, joiden veren uraattipitoisuus oli suurin. Riski oli vielä suurempi, jos uraattipitoisuuden lisäksi myös tulehdusmerkkiaineena käytetyn CRP-proteiinin tasot olivat koholla. Yhteydet havaittiin verrattuna potilaisiin, joiden uraattitasot olivat alhaisimmat.
Uraatti voi edistää tulehdusta ja se on yhdistetty myös haitallisiin verisuoni- ja valtimomuutoksiin, jotka saattavat selittää nyt havaittuja eteisvärinäyhteyksiä. Tämän aineiston avulla mekanismia ei kuitenkaan voitu selvittää.
Jos havainnot varmistuvat lisätutkimuksissa, uraattipitoisuutta voidaan mahdollisesti käyttää eteisvärinäriskin määrittämisessä. On myös mahdollista, että uraattipitoisuuden pienentäminen lääkkeillä voisi pienentää eteisvärinäriskiä, mutta myös tämä pitää selvittää lisätutkimuksissa.
Tutkimus julkaistiin Journal of the American Heart Association -lehdessä.
