| 09.07.2020 | TARU VANHALA | INGIMAGE
Suomalaisten yksinolo lisääntynyt
Sosiaalinen etäisyys on muuttunut Suomessa jo ennen koronavirusepidemiaa. Yksinoloaika vuorokaudessa on lisääntynyt kahdella tunnilla parissa vuosikymmenessä. Ihmisten välinen vuorovaikutus on muuttunut entistä enemmän teknologiavälitteiseksi.
Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmä tarkasteli ajankäyttöaineistojen avulla sosiaalisen vuorovaikutuksen muutosta vuodesta 1980-luvulta 2010-luvulle. Ryhmä osallistui myös kansainväliseen tutkimukseen, jossa vertailtiin lasten ja nuorten ajankäyttöä Suomessa, Englannissa ja Espanjassa.
Tutkimuksessa havaittiin, että vuodesta 1988 vuoteen 2010, yksin – ilman toisten kasvokkaista seuraa – vietetty aika lisääntyi noin kahdella tunnilla päivässä. Muutos havaittiin sekä miehillä että naisilla, kaikissa ikärymissä.
2010-luvun taitteessa keskimääräinen suomalainen vietti valveillaoloajasta yksin reilut seitsemän tuntia vuorokaudessa. Sosiaalinen eristyneisyys vaihtelee ikäryhmittäin. Yli 65-vuotiaiden ikäluokassa ilman kasvokkaista sosialista kontaktia vuorokaudessa vietetään jopa 10 tuntia päivässä.
Tuloksia selittää yksinasumisen lisääntyminen ja väestön ikääntyminen, mutta myös teknologian kehittyminen. Vuorovaikutus on muuttunut kasvokkaisesta yhdessäolosta teknologiavälitteiseksi erilaisten laitteiden ja sovellusten kehittymisen myötä.
Eri maissa kerättyihin ajankäyttöpäiväkirjoihin perustuva tutkimus osoitti, että suomalaiset nuoret viettävät huomattavasti enemmän aikaa yksin kuin nuoret vertailumaissa. Keskimääräinen yksin vietetty aika oli suomalaisnuorilla lähes neljä tuntia päivässä, noin tunnin enemmän verrattuna nuoriin Espanjassa ja Englannissa.
Nuorten ajankäytön eroja selittivät erityisesti kulttuurierot. Esimerkiksi Espanjassa perheen yhteinen ruokailu lisää perheenjäsenten yhdessä viettämää aikaa. Sen sijaan esimerkiksi vanhempien työajat selittivät lasten yksin viettämää aikaa yllättävän vähän.
Tämän vuoden syksyllä käynnistyy uusi ajankäyttötutkimus, joka tuottaa tutkijoiden käyttöön ajantasaista dataa sosiaalisen kanssakäymisen muutoksesta.
Tutkimukset on toteutettu Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella Koneen säätiön rahoittamassa Yksin yhteiskunnassa -hankkeessa.
