| 22.05.2020 | TARU VANHALA | INGIMAGE
Psykosomaattinen oireilu yleistynyt yläkouluikäisillä
WHO-Koulututkimuksen mukaan lasten ja nuorten alakuloisuus, ärtyneisyys ja univaikeudet ovat lisääntyneet. Joka kymmenes suomalainen 11–15-vuotias nuori täyttää myös some-addiktion tunnusmerkit.
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan toteuttama WHO-Koulututkimus on osa Maailman terveysjärjestön kansainvälistä kyselyä, jossa kartoitetaan 11-, 13- ja 15-vuotiaiden kokemuksia terveydestään, sosiaalisista suhteista ja mielen hyvinvoinnista.
WHO:n julkaisema tuore raportti osoittaa, että lasten ja nuorten alakuloisuus, ärtyneisyys ja univaikeudet ovat lisääntyneet. Yhä useampi nuori kärsii oireista viikoittain ja kertoo kuormittuvansa koulutyöstä. Suomalaiset yläkoululaiset raportoivat koulukuormittuneisuutta jopa hieman yleisemmin kuin muiden kyselyyn osallistuneiden maiden nuoret keskimäärin. Myös nuorten some-addiktio on meillä muita maita yleisempää. Jo joka kymmenes suomalaisnuori täyttää some-addiktion kriteerit. Addiktio on yhtä yleistä pojilla ja tytöillä.
Tytöillä eri syistä johtuva psykosomaattinen oireilu on poikia yleisempää. Suomalaisista 15-vuotista tytöistä jopa kolmasosa (32 %) ilmoittaa olevansa alakuloinen useammin kuin kerran viikossa. Saman ikäluokan pojissa vastaava osuus on 15 prosenttia. Pojat kokivat myös vaikeiden asioiden jakamisen vanhempien kanssa helpommaksi ja kokivat saavansa tukea vanhemmilta enemmän kuin tytöt.
Liian vähän hedelmiä
Nuorten päivittäinen liikkuminen vähenee huomattavasti 15 ikävuoden tienoilla. Kun 11-vuotiaista pojista joka toinen ja tytöistä kaksi viidestä liikkuu suositusten mukaisesti, niin 15-vuotiaista pojista enää joka viides ja tytöistä joka kymmenes harrastaa liikuntaa päivittäin. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisnuoret liikkuvat kuitenkin keskiarvoja paremmin.
Suurin osa nuorista ei syö kasviksia ravitsemussuosituksen mukaisesti ja kansainvälisessä vertailussa suomalaiset lapset ja nuoret ovat viimeisiä hedelmien syömisessä. Tytöt syövät hedelmiä ja vihanneksia enemmän kuin pojat, mutta myös perhetausta vaikuttaa ruokailutottumuksiin; paremmin toimeentulevien vanhempien lapset syövät terveellisemmin.
Positiivista on, että suomalaisnuorten makeisten ja limsojen kulutus on kansainvälisesti vertaillen edelleen erittäin vähäistä. Tämä ei kuitenkaan näy ylipaino- ja lihavuustilastoissa. Nyt julkaistun kyselyn mukaan joka neljäs poika ja joka kuudes tyttö on Suomessa ylipainoinen. Tulokset mukailevat kansainvälisiä keskiarvoja.
Health Behaviour in School-aged Children -tutkimukseen osallistui lähes 230 000 nuorta yli 40 maasta. Kysely toteutettiin vuosina 2017/2018. Seuraava tutkimus toteutetaan vuosina 2021/2022, ja sen tulokset tulevat kuvastamaan nyt käynnissä olevan koronapandemian vaikutuksia nuorten elämään.
