| 28.08.2020 | UUTISPALVELU DUODECIM | INGIMAGE
Pienhiukkaspäästöt lasten astman riskitekijä
Tuoreen tutkimuksen mukaan lapsen riski sairastua astmaan tai astmaan viittaavaan hengityksen vinkunaan suuree tasaisesti mitä suuremmille PM2,5-pienhiukkaspitoisuuksile hän altistuu asuinympäristössään.
Hengitysilman PM2,5-pienhiukkasten tiedetään pahentavan astmaoireita, mutta tuoreen tutkimuksen perusteella ne voivat myös altistaa lapsia astmalle. Suomeen merkittävä osa pienhiukkasista kulkeutuu ulkomailta, mutta paikallisesti autoliikenne ja puun pienpoltto voivat olla merkittäviä pienhiukkasten lähteitä.
Tutkimus julkaistiin BMJ-lehdessä, ja siinä hyödynnettiin yli 3 miljoonan vuosina 1997–2014 syntyneen tanskalaislapsen rekisteritietoja, ja niiden perusteella lapsen riski sairastua astmaan tai astmaan viittaavaan hengityksen vinkunaan suureni tasaisesti mitä suuremmille PM2,5-pienhiukkaspitoisuuksile hän altistui asuinympäristössään. Lapsia seurattiin yksivuotiaasta viisitoistavuotiaaksi ja seurannan aikana heistä 120 000:lla todettiin astma tai hengityksen vinkuna.
Pienhiukkasten lisäksi lapsen astmariskiä suurensivat äidin tupakointi raskauden aikana, vanhempien astma eli perinnöllinen alttius sekä perheen alhainen sosioekonominen asema.
Samansuuntaisia tuloksia on saatua aiemminkin, ja yhdessä ne viittaavat siihen, että hengitysilman pienhiukkaset voivat rasittaa lasten hengitysteitä ja altistaa astman kehittymiselle. Tulokset olisi silti hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, sillä pienhiukkasten lisäksi monet muutkin seikat ovat voineet vaikuttaa tuloksiin.
Lääkehoitoista astmaa sairastaa noin 4–7 prosenttia lapsista ja yhtä monella on välillä astmaan viittaavia oireita. Astma on pitkäaikainen keuhkosairaus, johon kuuluvat keuhkoputkiston limakalvotulehdus ja siihen liittyvä keuhkoputkien lisääntynyt supistumisherkkyys. Tavallisia oireita ovat yskä, limaneritys, hengenahdistus ja hengityksen vinkuminen
