| 16.08.2021 | TARU VANHALA | INGIMAGE
Naisten masennusoireet ja epäsäännöllinen syöminen lisääntyneet korona-aikana
Keski-ikäisten naisten masennusoireet ovat lisääntyneet ja ruokailu muuttunut epäsäännöllisemmäksi, kertoo tuore suomalaistutkimus. Persoonallisuudella havaittiin olevan merkitystä muutoksiin.
Koronapandemia on vaikuttanut ihmisiin eri tavoin. Jyväskylän yliopiston kaksi tuoretta tutkimusta selvitti koronapandemian aikaisia muutoksia keski-ikäisten suomalaisten elintavoissa ja masennusoireissa sekä persoonallisuuden roolista näissä muutoksissa.
Ensimmäisessä tutkimuksessa keski-ikäisten naisten elintapoja ja masennusoireita kartoitettiin ennen korona-aikaa sekä maaliskuusta kesäkuuhun 2020 vallinneiden poikkeusolojen alussa ja lopussa. Keski-ikäiset naiset raportoivat enemmän masennusoireita ja epäsäännöllisempää ruokailurytmiä poikkeusolojen loppupuolella kuin ennen pandemiaa. Toisaalta alkoholin käytössä ja vapaa-ajan fyysisessä aktiivisuudessa muutoksia ei havaittu.
Kysyttäessä omaa arviota fyysisen aktiivisuuden muutoksista korona-aikana hieman vajaa puolet naisista kertoi vähentäneensä liikkumista koronapandemian myötä, noin kolmasosa sen pysyneen ennallaan ja viidennes lisänneensä liikkumista.
Toisessa tutkimuksessa fyysisen aktiivisuuden muutoksia selvitettiin sekä naisilla että miehillä. Naiset raportoivat miehiä enemmän sekä lisänneensä että vähentäneensä liikkumista, kun taas miehet useammin raportoivat liikkumisensa pysyneen ennallaan.
Persoonallisuudella merkitystä pandemiaan sopeutumisessa
Molemmissa tutkimuksissa tarkasteltiin myös persoonallisuuden piirteiden merkitystä pandemiatilanteeseen sopeutumisessa. Ulospäinsuuntautuneemmat naiset raportoivat vähentäneensä alkoholin käyttöä ja muuttaneensa ruokavaliotaan terveellisempään suuntaan verrattuna vähemmän ulospäinsuuntautuneisiin naisiin.
- Poikkeusolojen aikana suositeltiin vahvasti sosiaalisten kontaktien vähentämistä ja esimerkiksi ravintolat olivat osittain suljettuina. Ystävien tapaamisen ja ulkona syömisen vähentyminen voi selittää ulospäinsuuntautuneempien naisten muutosta terveellisempään ruokavalioon ja vähäisempään alkoholin käyttöön, pohtii tutkijatohtori Tiia Kekäläinen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Korkeita pistemääriä neuroottisuudessa saaneet naiset raportoivat sekä myönteisiä että kielteisiä muutoksia ruokailutottumuksissaan. Neuroottiset ominaisuudet, kuten hermostuneisuus ja ahdistuneisuus ovat Kekäläisen mukaan voineet pandemia-aikana näyttäytyä sekä tunnesyömisenä että toisaalta tarkkaavaisena ruokavalion seuraamisena.
Epäsuotuisien muutosten havaittiin kasautuvan samoille naisille.
- Niillä naisilla, joilla ruokailu muuttui epäsäännöllisemmäksi, myös masennusoireet ja alkoholin käyttö lisääntyivät.
