‹ Takaisin

  |  26.05.2017

Näin helpotat matkapahoinvointia

Naama valahtaa kalpeaksi, kylmä hiki puskee pintaan ja käsi hapuilee muovipussia. Matkustaminen ei ole kaikille yksinomaan hauskaa – noin joka kolmas voi herkästi matkalla pahoin. Erityisen alttiita matkapahoinvoinnille ovat 2–15-vuotiaat.

,

Matkapahoinvoinnin ensioireita ovat kalpeuden ja kylmänhikisyyden lisäksi haukottelu ja lisääntynyt syljeneritys. Oksentelu voi helpottaa pahoinvointia hetkellisesti. Pahimmillaan tilaan voi liittyä myös päänsärkyä, ripulia, puristavaa tunnetta rinnassa tai heikotusta.

Matkapahoinvointi johtuu siitä, että kulkuneuvon heiluva liike ärsyttää tasapainoa aistivaa sisäkorvaa. Oloa voi pahentaa, jos silmien antama tieto ympäristöstä ei vastaa tasapainoelimen tuottamaa informaatiota. Näin voi tapahtua esimerkiksi, jos lukee liikkuvassa ajoneuvossa, jolloin silmät eivät aisti kulkuvälineen liikettä maahan tai veteen nähden.

Matkustettaessa katse kannattaa naulita tiehen tai horisonttiin, jotta silmien ja tasapainoelimen antama tieto ympäristöstä vastaisivat toisiaan. Lämmin vaatetus ehkäisee kylmettymistä ja siten huonoa oloa. Autossa kannattaa valita etupenkki ja veneessä, laivassa ja lentokoneessa kulkuneuvon vähiten liikkuvaan kohta, yleensä keskiosa. Makuuasento on istuma-asentoa parempi. Alkoholia on hyvä välttää sekä ennen matkaa että sen aikana.

Matkapahoinvoinnin ennaltaehkäisyyn on myös lääkkeitä. Ne tulee ottaa hyvissä ajoin ennen matkaa. Ilman reseptiä on saatavissa antihistamiinivalmisteita. Lääkäri voi määrätä pitkävaikutteisemman skopolamiinilaastarin tai suun kautta otettavia lääkkeitä.

Jotkut saavat matkapahoinvointiin helpotusta inkivääristä tai akupainantarannekkeista, vaikka niiden tehosta ei ole tutkittua näyttöä.

Lähde: Terveyskirjasto (Duodecim)