| 30.01.2024 | TARU VANHALA | ISTOCK
Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit yleistyvät
Ilmiön taustalla asiantuntijan mukaan on riittämätön uni ja liikunta, lisääntynyt digin ja somen käyttö sekä muutokset kouluympäristöissä. Myös diagnoosikäytäntöjen muutokset vaikuttavat tilastoihin.
Lasten ja nuorten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön ADHD:n diagnoosit ovat yleistyneet Suomessa nopeasti, kertoo Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL) tiedotteessaan.
THL:n rekisteritietojen mukaan vuonna 2015 7–17-vuotiaista pojista 2,9 prosentilla oli ADHD-diagnoosi; vuonna 2022 diagnoosin saaneiden osuus oli kasvanut 8,3 prosenttiin. Tytöillä ADHD-diagnoosit yleistyivät samalla ajanjaksolla 0,7 prosentista 3,3 prosenttiin.
ADHD-diagnoosien osuudet ovat siten kasvaneet kahdeksassa vuodessa pojilla noin kolminkertaiseksi ja tytöillä yli viisinkertaiseksi. Kansainvälisissä tutkimuksissa lasten ja nuorten ADHD:n yleisyyden arvioidaan olevan keskimäärin noin 5 prosenttia. Suomessa ADHD-diagnoosit ovat siten pojilla merkittävästi kansainvälistä 5 prosentin tasoa yleisempiä, tytöillä taas sitä harvinaisempia.
ADHD-diagnoosien yleistyminen on THL:n ylilääkäri Terhi Aalto-Setälän mukaan merkittävä haaste oppilaitoksille ja sosiaali- ja terveyspalveluille. Diagnoosien yleistymiseen ovat vaikuttaneet Aalto-Setälän mukaan yhtäältä erilaiset lasten ja nuorten kasvuympäristöihin liittyvät tekijät, ja toisaalta tutkimuksiin ja hoitoon ohjautumisen lisääntyminen sekä muutokset diagnoosikäytännöissä.
- Riittämätön uni ja liikunta, lisääntynyt digin ja somen käyttö sekä muutokset kouluympäristöissä näkyvät nekin ADHD-tyyppisen oireilun yleistymisenä, toteaa Aalto-Setälä.
