| 12.12.2022 | TARU VANHALA | ISTOCKPHOTO
Lapsuuden aikaisilla elinolosuhteilla yhteys muistisairauden riskiin
Sosioekonomisella huono-osaisuudella lapsuudessa näyttää olevan yhteys muistisairauden riskiin, kertoo Helsingin yliopiston tuore tutkimus.
Henkilöillä, jotka ovat lapsena asuneet ahtaasti tai asuneet perheissä, joissa isä oli yksinhuoltaja on kohonnut muistisairauden riski. Helsingin yliopiston tutkimuksessa havaittiin myös, että asuminen Itä- ja Pohjois-Suomessa lisäsi muistisairauden riskiä.
- Yllättävää oli se, että yhteys yksinhuoltajaisäperheessä asumisen tai Itä- ja Pohjois-Suomessa asumisen ja muistisairauden välillä ei selittynyt aikuisuuden sosioekonomisella asemalla tai sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöillä, sanoo väitöskirjatutkija Kaarina Korhonen Helsingin yliopistosta.
Perheissä, joissa isä oli yksinhuoltaja, toinen vanhempi oli useimmiten kuollut. Lisäksi asumisen ahtaus liittyi todennäköisesti laajemmin huono-osaisuuteen.
- Tutkimustulosten perusteella näyttääkin siltä, että lapsiperheiden huono-osaisuudella voi olla hyvin kauaskantoisia terveysvaikutuksia, Korhonen toteaa.
Tutkimus on julkaistu International Journal of Epidemiology -lehdessä. Tutkimuksessa seurattiin 95 381 henkilöä, jotka olivat alle 16-vuotiaita perheessä asuvia lapsia vuonna 1950. Tieto muistisairaudesta poimittiin Kelan, THL:n sekä Tilastokeskuksen rekistereistä otoshenkilöiden ollessa 50–83 -vuotiaita.
Tutkimus on osa Korhosen väitöskirjatutkimusta, jossa tutkitaan sosioekonomisia eroja muistisairauksissa.
