Terveys | 25.11.2020 | TARU VANHALA | INGIMAGE
Huumeiden käyttö ja haitat lisääntyneet
Huumeiden kokeilu ja ongelmakäyttö ovat lisääntyneet Suomessa koko 2000-luvun. Tämä näkyy sekä huumeiden vuoksi hoitoon hakeutuneiden että huumekuolemien määrän kasvuna.
Suomalaisten huumekokeilut ovat nelinkertaistuneet 90-luvun alusta lähtien, kertoo tuore Huumetilanne Suomessa 2020 -raportti.
Tavallisin kokeiltu tai käytetty huume on kannabis, jota vuonna 2018 tehdyn Huumekyselyn mukaan on kokeillut lähes neljäsosa (24 %) väestöstä.
Huumeiden kokeilu ja käyttö on tyypillisintä 25–34-vuotiailla. Heistä jopa 45 % on kokeillut huumeita ainakin kerran elämän aikana.
- Kyseessä ei kuitenkaan ole huumetilanteen voimakas ja nopea heikkeneminen, vaan huumeiden käyttö ja siihen liittyvät haitat ovat lisääntyneet jo parinkymmenen vuoden ajan joitakin lyhyitä suvantovaiheita lukuun ottamatta, sanoo THL:n erityisasiantuntija Sanna Rönkä.
Huumesairauksien vuoksi terveydenhuollon vuodeosastohoidossa olleiden potilaiden ja hoitojaksojen määrä ovat lisääntynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Myös huumeiden aiheuttamat myrkytyskuolemat ovat kasvussa. Vuonna 2019 THL:n tilaston mukaan huumeisiin kuoli 189 henkilöä, kun vuonna 2016 vastaava luku oli 133.
Huumemyrkytyskuolemat ovat Suomessa tyypillisesti usean aineen aiheuttamia myrkytyksiä, joissa tärkeimpänä löydöksenä on yleensä opioidi, useimmiten buprenorfiini, ja muina myrkytyksen aiheuttajana bentsodiatsepiiniryhmän lääkeaineita, gabapentinoideja ja/tai alkoholia.
Jätevesitutkimukset paljastavat kovien huumeiden yleistymisen
Kannabista lukuun ottamatta muiden huumeiden kokeilu ja käyttö väestötasolla on vielä vähäistä ja jää alle viiteen prosenttiin. Jätevesitutkimukset osoittavat kuitenkin, että amfetamiinien, kokaiinin ja ekstaasin käyttö on merkittävästi lisääntynyt 2010-luvulla.
Helsingissä toteutetuissa huumeiden pistokäyttöä mittaavissa ruiskuhuumejäämätutkimuksissa yleisimmät löydetyt aineet olivat buprenorfiini,amfetamiini ja metamfetamiini vuosina 2017, 2018 ja 2019. Suomen tilanne yleisimpien pistämällä käytettyjen aineiden osalta on poikkeuksellinen moneen muuhun EU maahan verrattuna, joissa kokaiinin ja heroiinin käyttö on yleistä.
Tuoreimman arvion mukaan Suomessa on noin 40 000 amfetamiinien ja opioidien ongelmakäyttäjää. Päihdehuollon huumeasiakkaat olivat vuonna 2018 pääosin miehiä (71 %) ja asiakkaiden keski-ikä oli 34 vuotta. Tyypillistä päihdehuollon huumeasiakkaille on matala koulutustaso, ja vain 24 prosenttia heistä kävi töissä tai opiskeli.
Vaikka nuorten huumekokeilut väestötasolla ovat lisääntyneet vain maltillisesti, ongelmakäyttäjien määrä on myös 15-24-vuotiaiden ikäryhmässä kasvanut huolestuttavasti.
- Huumeiden käyttöön ja haittoihin voi vaikuttaa monin tutkituin keinoin. Hoitoa ja muuta tukea tulisi olla riittävästi tarjolla heille, joilla on jo huumeiden ongelmallista käyttöä, Rönkä painottaa.
Valtioneuvosto on painottanut huumausainepolitiikassa pitkäjänteisen perustason työn jatkamista ja kehittämistä, eri toimijoiden välistä yhteistyötä sekä huumausaineiden kysynnän ja tarjonnan vähentämistoimien tasapainoa, haittojen
vähentämistä ja perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamista.
