‹ Takaisin

  |  08.04.2022   |  TARU VANHALA   |  INGIMAGE

Alaikäiset hankkivat nuuskaa somen kautta

Jopa 38 prosenttia nuuskaa kokeilleista peruskoululaisista on hankkinut tuotteita sosiaalisen median kautta, kertoo tuore Kouluterveyskysely.

,

Tyypillisesti alaikäiset saavat savukkeita, sähkösavukkeita ja nuuskaa kavereilta. Viime vuosina sosiaalisen median hankintakanavat ovat kuitenkin kasvaneet suurempaan rooliin myös alaikäisten kohdalla. 

- Sosiaalisen median palveluihin on syntynyt esimerkiksi nuuskanvälitysryhmiä, jotka voivat tarjota alaikäisille helpon väylän ostoihin. Tähän puuttuminen edellyttää tarkkaavaisuutta ja toimia niin vanhemmilta kuin nuorten parissa toimivilta ja valvontaviranomaisilta. Keskeisessä asemassa ovat myös sosiaalisen median palvelut ja ylläpitäjät, toteaa THL:n erityisasiantuntija Hanna Ollila.

Kouluterveyskyselyn mukaan vuonna 2021 viimeisen kuukauden aikana nuuskanneista alaikäisistä peruskoululaisista 38 prosenttia, lukiolaisista 31 prosenttia ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista 36 prosenttia raportoi hankkineensa nuuskan sosiaalisen median välityksellä.

Vuonna 2017 vastaavat osuudet olivat 15 prosenttia, 9 prosenttia ja 12 prosenttia.

Tupakkalain alaisten tuotteiden käyttö nuorilla vähentynyt

Savukkeiden, sähkötupakan, nuuskan ja vesipiipputupakan käyttö on vähentynyt nuorten keskuudessa. Parhaiten tupakkalain tavoitetason ovat saavuttaneet peruskoulun ja lukion tytöt. Heistä päivittäin tupakkalain alaisia tuotteita käyttää enää enintään viisi prosenttia.

Kauimpana tavoitteesta ovat ammattiin opiskelevat nuoret, joista 26 prosenttia käytti jotain tupakkalain alaista tuotetta päivittäin vuonna 2021. Osuudet ovat selvästi korkeammat, jos myös satunnainen käyttö huomioidaan.

Tupakkalain tavoitteen saavuttaminen kaikissa ryhmissä edellyttää yhä lisätoimia. Tupakkalain alaisten tuotteiden ikärajan korottaminen 20 vuoteen, puuttuminen tupakka- ja nikotiinituotteiden välittämiseen nuorille sekä säännölliset veronkorotukset tukevat sekä tupakkahaittojen ehkäisyä että väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamista.