Terveys | 15.03.2023 | ESSI KÄHKÖNEN | ISTOCKPHOTO
Vyöruusu kiusaa ikäihmisiä– kenelle rokote?
Vyöruusu on ikävä tauti, joka voi jättää jälkeensä voimakkaan hermokivun. Tautiin on rokote – mutta kuka siitä hyötyy?
Vyöruusun aiheuttaa vesirokkovirus, varicella zoster (VZ). VZ:tä kantaa valtaosa suomalaisista, sillä virus on väestössä hyvin yleinen.
Vyöruusu voi puhjeta, jos elimistössä piilevä vesirokkovirus aktivoituu uudelleen. Yleensä elimistön puolustusmekanismit pitävät vesirokkoviruksen kurissa, mutta jos puolustuskyky heikkenee, VZ-virus voi laukaista vyöruusun.
Vyöruusulle altistaa esimerkiksi elimistöä voimakkaasti kuormittava fyysinen tai psyykkinen stressi. Fyysisiä stressitekijöitä ovat esimerkiksi immuniteettia heikentävät sairaudet ja niiden hoidot, leikkaukset tai vaikkapa influenssa- tai koronainfektio.
Iso osa sairastuneista on ikäihmisiä – vyöruusu on tavallisinta yli 75-vuotiailla.
Onko koronarokotteella vaikutusta vyöruusun puhkeamisessa?
Tätä ei tiedetä. Tutkimusten perusteella koronarokote voi lisätä hieman vyöruusun puhkeamisen riskiä, mutta myös sellaisia tutkimuksia on julkaistu, joissa lisääntynyttä riskiä ei ole havaittu. Asiasta tarvittaisiin tarkempia tutkimuksia.
Kuinka moni saa vyöruusun?
Vuonna 2021 vyöruusutapauksia diagnosoitiin perusterveydenhuollossa noin 15 000 henkilöllä. Tautitapauksia on todennäköisesti enemmänkin, sillä luvussa ei ole mukana työterveyshuollossa eikä yksityisessä terveydenhuollossa diagnosoituja sairastumisia. Osa myös sairastaa taudin ilman kontaktia terveydenhuoltoon.
Miten vyöruusu oireilee?
Vyöruusu nostattaa iholle vesirakkuloita sekä kehittää kivun, joka voi vaihdella lievästä voimakkaaseen. Oireina voi olla myös kuumetta ja päänsärkyä.
Kivun sekä rakkuloiden tyypillisin ilmaantumispaikka on jommankumman kehonpuoliskon kylki tai raaja, joskus myös kasvojen toinen puolisko tai toinen silmä. Nimensä mukaisesti rakkulat ilmaantuvat iholle vyömäisinä kohoumina.
Millainen on vyöruusun taudinkuva?
Vyöruusu kukkii iholla keskimäärin muutaman viikon tai enimmillään kuukauden. Ensiksi vyöruusuinfektiossa ilmaantuu kipu, ja muutaman päivän kuluttua nousevat vesirakkulat. Sitten rakkulat muuttuvat märkäisiksi ja ne puhkeavat. Kun ne lopulta rupeutuvat ja kipu on hävinnyt, tauti katsotaan parantuneeksi.
Vyöruusun pelätty jälkioire on voimakas ja pitkittynyt hermosärky. Saavatko kaikki sairastuneet sen vaivoikseen?
Vyöruusu voi tosiaan jättää jälkeensä vaikean, polttavaksi tai pistäväksi kuvatun hermosäryn. Tällaisen hermokivun nimi on postherpeettinen neuralgia, ja hermokivut voivat jäädä pitkäaikaiseksi riesaksi, vaikka varsinainen vyöruusuinfektio olisi aikaa sitten parantunut.
Kuinka moni sitten saa postherpeettisen neuralgian vyöruusun jälkitautina – tarkkoja lukuja ei tiedetä. Arviolta jopa neljännes vyöruusun sairastaneista voi potea pitkäaikaista hermokipua vyöruusun jälkitautina, ikäihmisistä vieläkin useampi.
Miten vyöruusua hoidetaan?
Vyöruusuun on reseptillä saatavia suun kautta otettavia viruslääkkeitä, joita ovat asikloviiri, famsikloviiri sekä valasikloviiri. Suurella osalla potilaista vyöruusu paranisi itsestäänkin ilman lääkitystä, mutta yleensä lääkityksen aloittaminen kannattaa. Ajoissa aloitettu viruslääkitys voi lyhentää taudin kestoa ja ehkäistä pitkäaikaista hermosärkyä.
Jos potilas saa postherpeettisen neuralgian, voi vaikeaa hermokipua lievittää erilaisin lääkkein. Lääkkeitä ovat muun muassa neuropaattisen kivun hoitoon käytettävät lääkkeet, trisykliset masennuslääkkeet sekä vahvat opioidit.
Vyöruusuun on saatavana rokote. Kuka siitä hyötyy?
Rokotteissa on kahdenlaisia valmisteita, joista toista otetaan yksi rokoteannos ja toista kaksi annosta. Vyöruusurokotteet on tarkoitettu yli 50-vuotiaille sekä niille 18 vuotta täyttäneille, joilla on jokin vyöruusulle altistava, immuunipuolustusta heikentävä perussairaus tai lääkitys. Nämä kaksi ryhmää hyötyvät rokotteista eniten.
Vyöruusurokotteet eivät kuulu kansalliseen rokoteohjelmaan. Potilas tarvitsee niihin lääkärin reseptin ja hankkii rokotevalmisteen itse apteekista. Rokote käydään pistättämässä esimerkiksi oman terveysaseman sairaanhoitajalla tai työterveyshuollossa.
Kumpikin vyöruusurokote on melko hintava, eikä kummastakaan rokotteesta saa Kela-korvausta. On kuitenkin hyvä muistaa, että rokottautuminen on ainoa tutkitusti tehokas tapa ehkäistä vyöruusua ennalta. Esimerkiksi elintavoilla ei ole tutkittua vaikutusta vyöruusun ehkäisyssä.
Onko vyöruusurokote tulossa kansalliseen rokoteohjelmaan?
Tätä mahdollisuutta tutkitaan parhaillaan. Ennen kuin mikään rokote päätyy kansalliseen rokoteohjelmaan, tarvitaan tietoa esimerkiksi siitä, miten hyvin rokote tehoaa – eli ketkä ja kuinka moni pitää rokottaa, jotta tautitapauksilta vältyttäisiin. Myös rokotteen hyötyjä on arvioitava. Vyöruusurokotteen osalta täytyy muun muassa selvittää, kauanko rokotteen antama suoja kestää eri ikäryhmissä, jotta voidaan varmistaa rokotteen suotuisa vaikutus sen kustannuksiin nähden.
Asiantuntijana professori Mika Rämet, FVR Suomen rokotetutkimus
Julkaistu Terveydeksi! 1/2023
