Terveys | 22.01.2025 | ANNE VENTELÄ | INGIMAGE
Vieläkin vieraat vaihdevuodet
Vaihdevuosista puhutaan entistä avoimemmin. Silti esivaihdevuosiin tai vaihdevuosiin liittyvät oireet voivat mennä esimerkiksi ruuhkavuosien piikkiin. Myös hormonikorvaushoitoihin liittyy epäluuloja, vaikka ne tukevat monen elämänlaatua ja terveyttäkin.
Jos noin nelikymppisellä tai tätä vanhemmalla naisella on toistuvia päänsärkyjä, mielialan laskua tai vaikka korvien kutinaa ja hiustenlähtöä, voi syy löytyä jostain, mistä sitä ei välttämättä osata etsiä.
Nimittäin munasarjoista.
Kun munarakkuloiden määrä kuukausi kuukaudelta vähenee, munasarjojen toiminta alkaa hiipua. Tämän myötä estrogeenin tuotanto heikkenee. Vaihdevuosiksi kutsutun siirtymävaiheen päätepiste ovat viimeiset kuukautiset eli menopaussi.
– Noin kymmenelle prosentille naisista tai kohdullisista vaihdevuodet eivät aiheuta mitään oireita, kertoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Kia Lampi Lääkärikeskus Aavasta ja Mehiläisestä. Hän pitää Vulva Dr. -tiliä Instagramissa.
– Kuitenkin vaihdevuodet voivat tutkitusti vaikuttaa myös työkykyyn ja elämänlaatuun sekä aiheuttaa sairauslomia. Jos oireet häiritsevät elämää, niihin on syytä hakea apua, Lampi sanoo.
Aina tämä ei ole helppoa, sillä oireet saatetaan laittaa esimerkiksi ruuhkavuosien piikkiin.
”Vaihdevuosi-ikä” voi vaihdella kymmenillä vuosilla
Vaihdevuosista puhutaan nyt mediassa enemmän kuin ennen. Sen myötä vaihdevuosioireita ymmärretään Lammen mukaan entistä paremmin. Näissä jutuissa voidaan tosin puhua ”vaihdevuosi-iästä”, mikä on aika epämääräinen ilmaisu. Ikähaarukka on nimittäin hyvin laaja.
Menopaussi tapahtuu keskimäärin 51 vuoden iässä ja suurimmalla osalla 45 ja 55 ikävuoden välillä. Kuitenkin aikainen menopaussi voi tulla jo 40-vuotiaana.
Menopaussin siirtymävaihetta, jossa munasarjojen toiminta hiipuu, kutsutaan vaihdevuosiksi tai esivaihdevuosiksi. Esivaihdevuosissa hormonitasot alkavat laskea, ja osa naisista saa oireita, vaikka kuukautiset olisivat vielä säännölliset.
– Tämä tapahtuu usein 4–10 vuotta ennen menopaussia eli joissain tapauksissa jo 35-vuotiaana, Lampi sanoo.
Monesti ensimmäinen merkki lähestyvistä vaihdevuosista on lyhenevä kuukautiskierto. Tämän jälkeen kierto voi pidentyä ja muuttua epäsäännölliseksi. Runsaat vuodotkin ovattavallisia, mutta osalla vuoto niukentuu.
Aina vuotohäiriöitä ei tule. Esimerkiksi hormonikierukan käyttäjillä kuukautisvuoto on Lammen mukaan voinut jäädä kokonaan pois. Siksi erinäisiä oireita ei aina osata yhdistää esivaihdevuosiin.
– Potilaalle saattaa myös tulla uutena tietona, mitkä kaikki oireet voivat liittyä vaihdevuosiin.
Mielialaoireet voivat mennä ruuhkavuosien piikkiin
Tyypillisimmät vaihdevuosioireet, kuten kuumat aallot, yöhikoilu ja unettomuus, ovat monelle tuttuja. Oireet ovat peräisin aivoista, jotka reagoivat estrogeenin laskuun.
Estrogeenin tuotannon hiipuminen voi aiheuttaa muitakin oireita. Emättimen limakalvot alkavat ohentua, mikä voi aiheuttaa kirvelyä, kipua ja epämukavaa tunnetta erityisesti yhdynnässä tai sen jälkeen. Myös päänsäryt voivat lisääntyä ja migreeni pahentua. Estrogeenin väheneminen lisää myös sydän- ja verisuonitautien ja osteoporoosin riskiä ja saattaa lisätä myös tuki- ja liikuntaelimistön oireita, nivelkipuja sekä reuman ja fibromyalgian oireita.
– Vähemmän tunnettuja vaihdevuosioireita ovat esimerkiksi kuivasilmäisyys, nenän tukkoisuus ja kuiva suu tai sinnikäs korvien kutina. Lisäksi vaihdevuodet voivat aiheuttaa esimerkiksi rytmihäiriöitä, aivosumua, muistiongelmia tai mielialaoireita, Lampi kertoo.
– Moni potilas sanoo, että ei koe olevansa oma itsensä. Neli–viisikymppisillä alakuloisuus, masentuneisuus tai ahdistuneisuus menevät kuitenkin helposti stressin ja uupumuksen piikkiin, kun monella on pienet lapset, vaativa työ ja ehkä hoitovastuuta vanhemmistakin.
Jos tällaisista oireista kärsii, Lampi suosittelee merkkaamaan oireita ja tuntemuksia kalenteriin.
Usein hormonitoimintaan linkittyvät oireet ovat syklisiä eli vaihtelevat kuukautiskierron eri vaiheissa. Jos esimerkiksi mielialaoireet tai unettomuus pahenevat ja helpottuvat muutamien viikkojen jaksoissa, tämä voi viitata siihen, että ne linkittyvät vaihdevuosiin.
Lääkäri voi todeta yli nelikymppisen potilaan vaihdevuodet oireiden ja iän perusteella. Yleensä erillisiä tutkimuksia ei tarvita.
– Tarvittaessa voidaan tehdä verikokeita esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminnan pois sulkemiseksi. Myös uniapnea voi aiheuttaa samantyyppisiä oireita kuin vaihdevuodet, Lampi sanoo.
Tyypillisiä vaihdevuosioireita ovat kuumat aallot, yöhikoilu ja unettomuus. Kuva: Istock
Hormonikorvaushoidon riskejä kannattaa suhteuttaa
Hyvä uutinen on, että arkea haittaavia vaihdevuosioireita on mahdollista hoitaa. Vaihto-ehtoina voivat Lammen mukaan olla yhdistelmäehkäisypillerit, minipillerit, estrogeeni-korvaushoito ja näihin usein yhdistetty hormonikierukka.
Hormonikorvaushoitoa voidaan kokeilla esimerkiksi mielialaoireisiin, vaikka vaihdevuosista kieliviä vuotohäiriöitä ei olisi.
– Hoito valitaan potilaan iän, riskitekijöiden, ehkäisytarpeen ja toiveiden mukaan.
Kaikille hormonikorvaushoito ei kuitenkaan sovi – esimerkiksi sairastettu rintasyöpä on sille este.
Kaikki eivät myöskään halua kokeilla estrogeenikorvaushoitoa, koska he pelkäävät sen riskejä. Vaihdevuosiin liittyvää hormonitoiminnan korjaamista saatetaan myös pitää epäluonnollisena asiana, vaikka muihin elimistön toimintaa korjaaviin tai tukeviin lääkkeisiin ei suhtauduttaisi samoin, Lampi toteaa.
– On totta, että keskimäärin 3–5 vuoden käytön jälkeen hormonikorvaushoito lisää hieman rintasyövän riskiä. Kuitenkaan se ei lisää kuolleisuutta rintasyöpään. Sama tai suurempi riskin lisäys on ylipainolla tai alkoholilla, jos sitä nauttii kaksi annosta päivässä tai enemmän.
Toisaalta hormonikorvaushoito vähentää sydän- ja verisuonitautien, kakkostyypin diabeteksen ja osteoporoosin riskejä.
Hormonikorvaushoitoa käytetään niin kauan kuin se on tarpeellista. Oireet kestävät keskimäärin 7,5 vuotta ja osalla jopa 20 vuotta tai kauemmin.
– Vaihdevuosiin kannattaa hakea apua, jos oireet häiritsevät ja vaikuttavat omaan elämänlaatuun.
Vaihdevuosioireiden itsehoito
- Säännöllinen liikunta voi lievittää hikoilua ja kuumia aaltoja sekä tukea unen laatua.
- Säännöllinen liikunta ja terveellinen ruokavalio tukevat kehon ja mielen hyvinvointia ja ehkäisevät ylipainoa. Ylipainoisilla on enemmän vaihde-vuosihikoilua kuin normaalipainoisilla.
- Tupakointi, runsas alkoholin tai kahvin juonti sekä voimakkaat mausteet voivat lisätä vaihdevuosioireita.
- Akupunktion hyödyistä vaihdevuosioireiden hoidossa on ristiriitainen näyttö. Sitä voi kokeilla.
- Luontaistuotteiden tehosta vaihdevuosioireisiin ei ole pitävää näyttöä. Jos käytät rohdosvalmisteita, kerro niistä lääkärille.
Apua kuiviin limakalvoihin
Kirvelyä, kutinaa, epämukava olo alapäässä. Näiden oireiden kanssa moni apteekin asiakas etsii hyllystä hiivalääkettä, kertoo apteekkari Tanja Oksman.
– Kuitenkin, kun asiakasta jututtaa, saattaa käydä ilmi, että hänellä ei ole hiivainfektioon usein liittyvää valkovuotoa.
Monta kertaa oireet johtuvatkin kuivista limakalvoista. Kuivuutta voivat vaihdevuosien lisäksi aiheuttaa imetys, ehkäisypillerit, endometrioosilääkkeet tai solusalpaajahoito.
Arkuuden ja limakalvovaurioiden ohella kuivuus voi heikentää virtsanpidätyskykyä. Lisäksi se altistaa emätin- ja virtsatietulehduksille. Kuivia limakalvoja onkin syytä hoitaa.
Ensisijaisesti Oksman suosittelee paikallisestrogeenivalmisteita: tabletteja, emätinpuikkoja tai voiteita. Ne sopivat yleensä myös henkilöille, joille estrogeenikorvaushoito ei käy, sillä hormonipitoisuus on pieni eikä estrogeenia kulkeudu merkittävästi verenkiertoon. Asia on kuitenkin hyvä varmistaa lääkäriltä, jos on esimerkiksi sairastanut rintasyövän.
Estrogeenivalmisteiden sijaan tai niiden rinnalla voi kokeilla myös hyaluronihappoa sisältäviä kosteuttavia emätintabletteja. Ne eivät kuitenkaan vahvista limakalvoa pitkävaikutteisesti.
Kuivista limakalvoista kärsivän on hyvä käyttää yhdynnässä liukuvoidetta. Ihoa kuivattavia pikkuhousunsuojia ja pesuaineita sekä liian usein toistuvia pesuja tulee välttää.
– Jos on ylimääräistä veristä vuotoa tai tulehduksen oireita, kuten pahaa hajua tai runsasta valkovuotoa, on syytä hakeutua lääkäriin, Oksman sanoo.
Asiantuntijoina synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri Kia Lampi, Lääkärikeskus Aava ja Mehiläinen ja apteekkari Tanja Oksman, Orimattilan apteekki ja Artjärven sivuapteekki
Julkaistu Terveydeksi! 4/2024
