‹ Takaisin

Terveys  |  07.10.2021   |  ESSI KÄHKÖNEN   |  ISTOCKPHOTO

Varo veritulppaa

Laskimoveritulppa vaanii tavallisimmin ikääntyvää, ylipainoista tai tupakoivaa sohvaperunaa. Tulpan syntyä on mahdollista ehkäistä: helppo jalkajumppakin hoitaa alaraajojen laskimoterveyttä.

Verihyytymä voi tukkia laskimon

Verisuonistomme muodostuu sekä laskimo- että valtimoverisuonista. Valtimosuonet vievät raikasta, happi­pitoista verta sydämestä kaikkialle elimistöön, ja laskimosuonet puolestaan palauttavat veren takaisin sydämeen ja uudestaan keuhkoihin hapetettavaksi.

– Jos verisuoneen kehittyy veritulppa, vaikutukset ovat erilaisia riippuen siitä, tuleeko tulppa valtimoon vaiko laskimoon. Valtimoveritulpissa on useimmiten kyse aivo- tai sydäninfarktista, kertoo Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala.

Laskimoveritulpat eli toiselta nimeltään syvät ­laskimotukokset syntyvät Hekkalan mukaan tavallisimmin jalkojen laskimoverisuoniin. Laskimoissa on valtimosuonia matalampi verenpaine ja hitaampi verenvirtaus, jotka yhdessä riskitekijöiden kanssa ovat taustavaikuttajana laskimoveritulpalle.

Itse tukoksessa on kyse verihyytymästä, joka tukkii laskimosuonen verenkierron.

– Alaraajasta hyytymä voi lähteä liikkeelle ja edetä sydämen kautta keuhkoihin. Silloin puhutaan keuhkoveritulpasta, ylilääkäri toteaa.

Laskimoveritulppa voi syntyä muuallekin kehoon, kuten käsivarteen tai sisäelimeen.

– Tällaiset laskimotukokset ovat kuitenkin huomattavasti harvinaisempia kuin jalkaan kehittyvät ­laskimoveritulpat.

Eri tulppa yhdistetty rokotteeseen

Koronauutisissa on kerrottu Astra Zenecan rokotteeseen yhdistetyistä laskimoveritulppatapauksista. Niissä on Hekkalan mukaan kuitenkin kyse erittäin harvinaisesta aivolaskimotulpasta, joka on eri asia kuin syvä laskimo­tukos eli niin sanottu tavallinen laskimoveritulppa.

Siinä, missä aivolaskimotulpan on saanut Euroopassa arviolta yksi ihminen 250 000:ta rokotettua kohden, laskimoveritulpat ovat väestössä huomattavasti yleisempiä.

– Suomalaisista syvän laskimotukoksen tai sitä seuranneen keuhkoveritulpan saa vuosittain muutama ihminen tuhannesta.

Riskitekijöitä tunnetaan useita

Laskimoveritulpista monet ovat niin pieniä, ettei niitä huomaa.

– Useat tällaiset laskimotukokset kehittyvät alaraajan laskimoon esimerkiksi kaukolentomatkan seurauksena, ja elimistö osaa siivota verihyytymän pois jälkiä jättämättä, Hekkala mainitsee.

Pitkät lentomatkat ovat yksi syville laskimotukoksille ­altistavista seikoista, mutta muitakin riskitekijöitä tunnetaan.

– Esimerkiksi ikääntyminen, ylipaino, tupakointi, syöpä­sairaudet, diabetes, raskausaika sekä leikkauksen jälkeinen vuode­lepo altistavat laskimoveritulpalle. Henkilö, joka on sairastanut laskimo­veritulpan, saa sen herkemmin myös uudestaan.

Ehkäisypillerit sekä vaihdevuosien hormonikorvaushoito lisäävät nekin jonkin verran syvän laskimotukoksen riskiä.

– Laskimoveritulpalle voi altistaa myös geeniperimä.

E-pillerit lisäävät jonkin verran syvien laskimotukoksien riskiä. (Kuva Ingimage)

Tunnista oireet

Keuhkoveritulppa on laskimoveritulpista vaarallisin, ja se voi uhata henkeä. Keuhkoveritulpasta kielii äkisti alkanut hengenahdistus, johon liittyy usein myös rintakipua. Sydän hakkaa jopa levossa, ja keuhkoveritulpan saanut potee yskänpuuskia.

– Äkillisesti kehittynyt hengenahdistus on aina kiireellisen lääkäriin lähdön paikka. Vuosien saatossa keuhkoveritulppakuolemat ovat vähentyneet tehokkaan hoidon ansiosta, ylilääkäri kertoo.

Jalkaan kehittyvä syvä laskimotukos on harvoin kohtalokas – ellei se lähde liikkeelle. Mutta jos jalan tulppa on riittävän kookas, tukos kehittää nopeasti oireita.

– Pohje turpoaa, se tuntuu pinkeältä ja kuumottavalta ja voi punoittaa. Jalka saattaa tuntua kävelyaralta ja suorastaan kivuliaalta. Silloin on syytä lähteä päivystykseen, Hekkala selventää.

Ehkäise elintavoilla

Suurin osa laskimoveritulpista olisi ylilääkärin mukaan ehkäistävissä.

– Huolehdi alaraajojesi verenkierrosta liikkumalla riittävästi, pitämällä paino hallinnassa ja olemalla tupakoimatta. Jalkojesi laskimoterveyttä voit lisäksi tukea päivittäisillä voimistelurutiineilla: ota tavaksesi vetreyttää pohkeitasi nousemalla päkiöittesi varaan – jumppatuokion voit ajoittaa vaikkapa TV:n katselun lomaan, Hekkala vinkkaa.

Jos teet pitkän lentomatkan, varustaudu polveen saakka yltävillä tuki­sukilla, juo lennon aikana runsaasti vettä ja nouse välillä jalkeille.

– Laskimoveritulppia on tarpeen ehkäistä ennalta myös leikkauksen jälkeen, jos tiedossa on vuodelepoa. Ehkäisy tapahtuu lääkärin määräämällä antikoagulanttilääkityksellä, joka estää verta hyytymästä normaalisti.

Tiesitkö muuten, että suonikohjut, eli alaraajojen laskimoiden vajaatoiminta, eivät erityisemmin altista syville laskimotukoksille. Suonikohjut voivat tosin aiheuttaa turvottelua jaloissa, sillä kohjut heikentävät pintalaskimoiden verenkiertoa alaraajoissa.

Hoitona hyytymistä estävä lääkitys

Laskimoveritulppa hoidetaan tavallisimmin veren hyytymistä estävällä lääkityksellä.

– Tällaisia lääkkeitä ovat esimerkiksi suorat antikoagu­lantit sekä hepariini ja varfariini eli Marevan. Lääkkeet pysäyttävät verihyytymän kasvun, ja keho siivoaa syntyneen tulpan ajan kanssa, Hekkala sanoo.

Laskimoveritulpan hyytymislääkehoito kestää noin 3–6 kuukautta.

– Jos kyse on pysyvästä, geeniperimän aiheuttamasta tukosalttiudesta, lääkehoitoa tarvitaan lopun ikää. Näin toimitaan myös tilanteissa, joissa henkilö saa toistuvasti tulpan eli tukostaipumus näyttää pysyvältä.

Vaikeissa, sairaalahoitoa vaativissa tapauksissa laskimoveritulppa voidaan ylilääkärin mukaan liuottaa.

– Liuotushoitoa tarvitaan, jos potilaalle on kehittynyt henkeä uhkaava keuhkoveritulppa tai raajan tulppa on erityisen kookas ja vaikeaoireinen. Joskus harvoin hyytymää voidaan joutua pilkkomaan katetrihoidon avulla.

Asiantuntijana ylilääkäri Anna-Mari Hekkala, Sydänliitto

Julkaistu Terveydeksi! 3/2021