Terveys | 19.03.2025 | SAGA WIKLUND | INGIMAGE
Uutta toivoa Alzheimerin taudin hoitoon
Alzheimerin taudin toteamisessa ja hoidossa ollaan ottamassa merkittäviä edistysaskelia. Luvassa on verikoe taudin toteamiseen, ja uusien lääkkeiden käyttöönottoa punnitaan Suomessakin.
Alzheimerin tauti on muistisairauksista yleisin. Sen ensioire on muistin heikentyminen, ja taudin edetessä ilmaantuu usein kielellisiä vaikeuksia, haasteita aloitteellisuudessa, käytännön asioissa ja lopulta päivittäisissä perustoiminnoissa.
Tutkijat ovat saaneet selville, että Alzheimerin taudin synnyssä osatekijänä on tiettyjen proteiinien kertyminen aivoihin.Parhaillaan tutkimuksen keskiössä ovat Alzheimerin taudin toteamiskeinot, sillä varhainen diagnoosi voisi säästää tervettä aivokudosta uusien lääkkeiden tullessa saataville.
– Olemme ottamassa valtavaa edistysaskelta. Niin pitkään kuin muistan, on puhuttu verikokeesta, jolla Alzheimerin tauti voitaisiin diagnosoida. Nyt sellainen on tulossa, ja toivottavasti kuluvana vuonna se on jo käytössä, kertoo apulaisprofessori Eino Solje.
Verikoe on vaivaton ja edullinen verrattuna nykyään käytössä oleviin Alzheimerin taudin toteamiskeinoihin, PET-kuvantamiseen ja aivo-selkäydinnestenäytteen ottoon.
Verikoe voidaan ottaa vain oireilevalta
Verikoe voidaan kuitenkin ottaa vain, jos on jo Alzheimerin tautiin viittaavia oireita, sillä kaikki oireettomat verikoepositiiviset eivät koskaan kehitä taudin oireita.
– Verikoe mittaa hermosoluissa esiintyvän tau-proteiinin tiettyä muotoa. Alzheimerin taudissa aivoihin kertyy tau-proteiinia ja beeta-amyloidia, Solje kertoo.
Beeta-amyloidi on ihmisen elimistössä normaalistikin esiintyvä proteiini, mutta Alzheimerin taudissa sitä kertyy liikaa, ja pitkään jatkuessaan tilanne aiheuttaa hermosolukatoa.
Tau-proteiinia mittaava verikoe vaikuttaa Soljen mukaan tarkalta menetelmältä Alzheimerin taudin toteamiseen. Tästä huolimatta se aiotaan ottaa käyttöön asteittain, jotta luotettavuudesta voidaan varmistua.
Uusia lääkehoitoja luvassa
Euroopan lääkevirastopuolsi marraskuussa 2024 myyntilupaa lekanemabi-nimiselle biologiselle lääkeaineelle Alzheimerin taudin varhaisvaiheen hoitoon. Suomessa sen hyötyjä ja haittoja arvioi Fimea, ja mahdollisen hyväksynnän jälkeen päätetään, otetaanko se meillä käyttöön julkisessa terveydenhuollossa.
– Jos lääke otetaan käyttöön, se voisi tapahtua julkisessa terveydenhuollossa aikaisintaan vuonna 2026, Solje arvioi.
Lekanemabista ei odoteta koko kansan muistisairauslääkettä. Joillekin potilaille siitä voi olla merkittävää hyötyä, jos se saadaan aloitettua taudin varhaisvaiheessa, jolloin tervettä aivokudosta on vielä paljon jäljellä. Kyseessä on lääke, joka voi vaikuttaa taudin kulkuun.
Toinen uusi lääke, jota Solje pitää lupaavana, on biologinen lääke donanemabi. Lekanemabi ja donanemabi vaikuttavat kumpikin haitallisiin proteiineihin, joita kertyy aivoihin Alzheimerin taudissa. Nämä lääkeaineet on jo hyväksytty Alzheimerin taudin hoitoon osassa maailman maista. Donanemabi on parhaillaan Euroopan lääkeviraston arvioitavana.
Meneillään on kaikkiaan satoja eri lääketutkimuksia, joista toivotaan apua Alzheimerin taudin hoitoon.
– Nyt tutkitaan esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen hoitoon käytetyn semaglutidin tehoa muistisairauksien hoidossa, Solje kertoo.
Tällä hetkellä Suomessa käytetään Alzheimerin taudin hoidossa lääkkeitä, jotka voivat lievittää oireita, mutta eivät vaikuta taudin kulkuun. Näitä lääkkeitä ovat aivoille tärkeän välittäjäaineen, asetyylikoliinin, pitoisuutta lisäävät lääkkeet (donepetsiili, galantamiini ja rivastigmiini) sekä memantiini.
Milloin tulisi epäillä muistisairautta?
Soljen mukaan muistisairauden mahdollisuutta kannattaa selvittää etenkin silloin, kun muut ovat huolissaan oireilevan ihmisen muistista.
– Sairaudentunnottomuus on muistisairailla tavallista, ja ikääntyneillä erilaisia oireita seuraillaan liiankin pitkään. Työikäiset taas saattavat huolestua muististaan turhaan. Se, että avaimet ovat joskus hukassa tai työkaverin nimi ei heti muistu mieleen, on ihan tavallista, hän toteaa.
Jos sen sijaan laskujen maksaminen verkkopankissa ei enää onnistu tai tiedonkäsittelyn ongelmat alkavat aiheuttaa muutenkin käytännön ongelmia, tulisi hakeutua lääkäriin.
– Joskus syy muistioireisiin onkin kilpirauhasen vajaatoiminta, masennus, anemia, B12-vitamiinin puutos tai uniapnea, Solje sanoo.
Työikäisten sairastuminen hieman lisääntymässä
Alzheimerin tauti on yleisin ikääntyneillä. Työiässä sairastuminen Alzheimerin tautiin on harvinaista mutta hieman lisääntymässä. Syytä tähän tutkitaan parhaillaan.
– Työikäisten sairastumisessa korostuu geneettisten tekijöiden osuus. Hyvä uutinen on, että kaikkien työikäisten muistisairauksien ilmaantuvuus on alhaisempi kuin aiemmin luultiin, Solje kertoo.
Sairastumisriskiin voi vaikuttaa omilla elintavoilla. Terveellinen ruokavalio, liikunta, aivojumppa ja sosiaalinen aktiivisuus ehkäisevät muistisairauksia. Solje nostaa tärkeäksi seikaksi myös sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden eli verenpaineen, kolesterolin, lihavuuden ja diabeteksen ehkäisemisen.
– Aivoista merkittävä osa on verisuonia, ja tietyille aivoalueille menee vain yksi verisuoni. Verisuonien terveys on siksi erittäin tärkeää, hän toteaa.
Aistipuutokset, kuten huono kuulo, voivat lisätä sairastumisriskiä. Päävammatkin kuuluvat aivosairauksien riskitekijöihin, joten pyöräilykypärää kannattaa käyttää.
Alzheimerin taudin hoitoon mahdollisesti uusia lääkkeitä
Lekanemabi on biologinen lääkeaine, jolle Euroopan lääkevirasto on suositellut myyntilupaa Alzheimerin taudin varhaisen vaiheen lääkehoitoon. Lääke voi hidastaa taudin etenemistä vähentämällä beeta-amyloidin kertymistä aivoihin.
Lekanemabi ei sovi, mikäli on perinyt molemmilta vanhemmilta taudin sairastumisriskiä lisäävän geenimuutoksen (ApoE4). Käyttöönotto vaatii geenitestausta. Haittavaikutuksena saattaa esiintyä allergisia reaktioita ja aivoturvotusta. Lääke annostellaan suonensisäisesti.
Jos lääkeaine saa hyväksynnän, se tuleetodennäköisesti käyttöön Suomessajulkisessa terveydenhuollossa aikaisintaan vuonna 2026.
Donanemabion puolestaan biologinen lääkeaine, joka on parhaillaan Euroopan lääkeviraston arvioitavana.Donanemabi vaikuttaa lekanemabin tavoin haitallisiin proteiineihin, joita kertyy aivoihin Alzheimerin taudissa. Haittavaikutuksena voi esiintyä lisääntynyttä aivoturvotusta ja lisääntynyttä verenvuotoriskiä. Myös donanemabi annostellaan suonensisäisesti.
Jos Euroopan lääkevirasto hyväksyy donanemabin Alzheimerin taudin hoitoon, Fimea arvioi lääkeaineen hyötyjä ja haittoja Suomessa.
Ravintovalmisteesta tukea varhaisen Alzheimerin taudin hoitoon
Muistisairaiden henkilöiden, kuten Alzheimer-potilaiden, on havaittu tarvitsevan enemmän synapsien eli hermosolujen välisten viestiyhteyksien muodostumiselle tärkeitä ravintoaineita kuin samanikäisten terveiden henkilöiden. Näitä ovat muun muassa koliini, uridiini, omega-3-rasvahapot DHA ja EPA, tietyt vitamiinit ja seleeni, kertoo apteekkari Terhi Lähde.
– Ikääntyneiden ruokavaliossa tulee ylipäänsä olla riittävästi energiaa sekä proteiinia ja muita ravintoaineita. Täysipainoisen ravinnon varmistaminen Alzheimer-potilaalle voi olla aika haastavaa.
Siksi varhaisen Alzheimerin taudin ruokavaliohoitoon on kehitetty täydennysravintovalmiste, jota voi ostaa apteekista ilman reseptiä. Souvenaid-nimisen valmisteen sisältämät tärkeät ravintoaineet tukevat toistensa imeytymistä.
– Valmisteen vaikuttavuus on todettu yli 20 vuotta kestäneissä tutkimuksissa. Liuos ei korvaa lääkitystä, mutta tukihoitona se suojaa muistia ja arjen toimintakykyä varhaisessa vaiheessa olevissa muistisairauksissa. Valmiste on mukana myös Käypä hoito -suosituksessa, Lähde sanoo.
Ravintoliuoksen käytössä tärkeää on säännöllisyys ja annostus: sitä suositellaan nautittavaksi yksi 125 millilitran pullollinen päivässä. Muutoksia on havaittu 3–6 kuukauden päivittäisellä käytöllä.
Lähde vinkkaa nauttimaan valmisteen joka päivä samaan aikaan, jolloin siitä tulee tapa.
– Parhaiten valmiste maistuu jääkaappikylmänä. Makuvaihtoehtoja ovat vanilja, mansikka ja kahvi. Valmistetta ei saa lämmittää, pakastaa eikä sekoittaa muihin juomiin, ja pulloa on hyvä ravistaa ennen nauttimista. Älä kuitenkaan käytä Souvenaidia, jos olet allerginen kalalle, soijalle tai maitoproteiinille.
Julkaistu Terveydeksi! 1/2025
Asiantuntijana apulaisprofessori, tutkimusjohtaja Eino Solje, Itä-Suomen yliopiston Aivotutkimusyksikkö
Apteekkari Terhi Lähde, Kurikan apteekki
