‹ Takaisin

Terveys  |  24.02.2017

Tulehdukselliset suolistosairaudet yleistyvät

Kun reissuripuli pitkittyy eikä lääkekuurin sekoittama vatsa rauhoitu, tarvitaan lääkäriä. Kyse voi olla tulehduksellisesta suolistosairaudesta: Crohnin taudista tai colitis ulcerosasta.

Suolistotulehdukset ovat jokaiselle tuttuja. Vatsa on kuralla ja kipeä, mutta olo helpottuu muutamassa päivässä. Tulehduksellista suolistosairautta eli IBD:tä (Inflammatory Bowel Disease) sairastavalla vatsavaivat kiusaavat vuosia, jopa koko eliniän. Välillä oireet vaivaavat vähemmän, välillä enemmän, ja pahimmillaan ne vievät ihmisen sairaalahoitoon. Niin tosin tapahtuu entistä harvemmin, sillä nykyään niistä tavallisimpia – haavaista paksusuolentulehdusta eli colitis ulcerosaa ja Crohnin tautia – osataan hoitaa.

Hoitamattomana nämä sairaudet voivat olla hengenvaarallisia.

– Sairastuneella suolen limakalvo tulehtuu ja voi vuotaa verta ja aiheuttaa anemian. Tulehtunut suoli voi jopa puhjeta. Tulehdus voi arpeuttaa ja ahtauttaa suolta ja altistaa tukoksille. IBD lisää myös jonkin verran suolistosyöpien vaaraa, gastroenterologian erikoislääkäri Jari Koskenpato Lääkärikeskus Aavasta sanoo.

Tauti paljastuu tähystyksessä

Haavainen paksusuolentulehdus eli colitis ulcerosa jää harvoin huomaamatta, sillä sen oireista veriripuli ja kouristava mahakipu vievät sairastuneen lääkäriin.

Tauti puhkeaa tyypillisesti lomamatkalta saadun suolistoinfektion tai antibioottikuurin jälkeen – tilanteessa, joka muuttaa suoliston bakteerikantaa.

Suolisto­verenvuoto on syy paksusuolentähystykseen, mutta jos sitä ei ole ja oireet antavat aiheen epäillä IBD:tä, voidaan käyttää niin sanottua kalprotektiini-testiä.

– Testi mittaa ulosteesta tulehduksen välittäjäaineita. Jos ne ovat koholla, tarvitaan tähystystutkimusta, Koskenpato kertoo.

Colitis ulcerosa paljastuu peräaukon kautta tehtävässä paksusuolen tähystystutkimuksessa, kolonoskopiassa. Tulehdus alkaa yleensä peräsuolesta, mistä se voi laajeta koko paksusuoleen.

– Crohnin taudin löytyminen sen sijaan tahtoo viivästyä, sillä sen oireet ovat salakavalampia ja muutkin sairaudet voivat oireilla samalla tapaa esimerkiksi ripulina ja tahattomana laihtumisena.

Crohnin tauti voi tulehduttaa koko suoliston suun ja peräaukon välillä. Siksi sen diagnosointi vaatii yleensä paksusuolen tähystyksen lisäksi nielun kautta tehtävän tähystyksen, gastroskopian, ja usein myös ohutsuolen tutkimuksen kapselikamerakuvauksella. Sairaus voi löytyä myös sattumalta.

– Ei ole ollenkaan tavatonta, että umpi­lisäkkeen poistoleikkauksessa potilaan kipujen syyksi paljastuukin ohutsuolen loppuosan tukkeuma eli Crohnin taudin aiheuttama muutos. Kumpaankin IBD:hen voi sairastua missä iässä tahansa, mutta yleensä niihin tai niiden yhdistelmään eli välimuotoiseen koliittiin sairastutaan nuorena aikuisena tai eläkeiän kynnyksellä. Colitis ulcerosa on miehillä hivenen naisia tavallisempi.

Lääkkeistä leikkaushoitoon

Lievää, peräsuoleen rajoittuvaa colitis ulcerosaa voidaan hoitaa paikallisvalmisteilla: peräpuikoilla tai -ruiskeilla. Jos vaurio on laajempi, käytetään niiden sisältämää 5 ASAa eli mesalatsiinia tablettina. Lääke huoltaa suolen limakalvoa ja vähentää tulehdusta, ja sitä käytetään ehkäisemään sairauden pahenemisvaiheita. Jos potilas tarvitsee nopeaa lievitystä oireisiinsa, otetaan kortisonia kuurina. Elleivät nämä rauhoita tilannetta, turvaudutaan solunsalpaajiin ja biologisiin lääkkeisiin. Viimeisenä vaihtoehtona on haavaisen paksusuolen poisto leikkauksella.

Crohnin tautia hoidetaan pääosin samoilla lääkkeillä kuin colitis ulcerosaa. Leikkaushoitoa tarvitaan, jos tulehdukseen liittyy runsas verenvuoto, suoli ahtautuu, peräaukkoon tulee paiseita tai suoleen fisteleitä eli tulehtuneen suolen suoliliepeen muodostamia käytäviä. Fisteleitä aiheuttava tautimuoto voi hoitamattomana turmella suolen anatomian ja saada aikaan vaikeita, muihinkin elimiin ulottuvia vatsaontelon tulehduksia ja paiseita.

– Ruoka imeytyy ohutsuolessa, ja hankala Crohnin tauti haittaa ravintoaineiden imeytymistä. Puutosten ehkäisemiseksi sairastunut tarvitsee ravitsemusterapeutin apua, Koskenpato huomauttaa.

Jos suolta joudutaan poistamaan tai ulostaminen on peräaukkoon tulleiden haavaumien ja arpeutuminen vuoksi mahdotonta, potilas voi tarvita avannetta. Se on leikkauksessa vatsan iholle muodostettava aukko, jonka kautta uloste tai virtsa kerätään avannepussiin. Avanne on kuitenkin melko harvinainen, sillä useimmiten peräaukko pystytään säilyttämään leikkauksen ohessa, ja ohutsuoli yhdistetään peräaukkoon.

– Osalla sairastuneista on vatsaoireiden lisäksi esimerkiksi niveloireita ja silmätulehduksia, jotka vaativat oman hoitonsa. Tautiin liittyvän syöpäriskin vuoksi IBD-potilaat käyvät muutaman vuoden välein tähystystutkimuksissa.

Navetta suojaa sairaudelta

Lähes 45 000 suomalaista sairastaa IBD:tä. Uusia tapauksia tulee vuosittain yli 2 000.

Syytä sairastuneiden määrän kasvuun ja itse sairauteen ei tiedetä.

Yhtenä syynä sairauden yleistymiseen pidetään lapsuudessa syötyjä, runsaita antibioottikuureja ja liian hygieenistä elinympäristöä.

– Elimistömme puolustusjärjestelmä kehittyy varhaisina vuosina, ja elinympäristöstä saatava mikrobialtistus vaikuttaa merkittävästi sen kypsymiseen. Puolustusjärjestelmämme tarvitsee kehittyäkseen sopivasti haasteita, joita se saa esimerkiksi maalaistalon arjessa ja infektioista, Koskenpato kertoo.

IBD:hen sairastumista ei voi estää, mutta sen pahenemisvaiheisiin voi jossain määrin vaikuttaa: stressi ja tulehduskipulääkkeet ja monella tietyt, yksilölliset ruoka-aineet, kuten rasva pahentavat oireita. Tupakka tekee samoin varsinkin Crohnin tautia sairastavilla. – Kun tauti on rauhallisessa vaiheessa, ruoka­valiota ei yleensä tarvitse rajoittaa. Ruoansulatusta auttaa, kun syö mieluummin usein ja vähän kuin kerralla paljon. Pahenemisvaiheessa moni saa helpotuksen vähäkuituisesta, helposti sulavasta ruoasta.

Lisää tietoa

Ärtyvän suolen oireyhtymän hoito

Ärtyvä suoli eli IBS on vaaraton mutta viheliäinen vaiva. Se lepytetään elintavoilla ja FODMAP-ruokavaliolla.

Välillä maha juoksuttaa vessassa, välillä se lakkoilee. Toisinaan se saa peräpään pärisemään, ja toisinaan se pitää kaasut sisällään ja tekee kantajastaan ilmapallon. Joskus vatsa kipuilee kunnolla, joskus olo on epämääräisen epämukava. Tutkimuksissa lääkäri ei löydä vatsasta mitään vikaa.

– Vaiva kuulostaa ärtyvän suolen oireyhtymältä eli IBS:ltä, jota kutsutaan usein myös herkäksi vatsaksi. Syytä siihen ei tiedetä, mutta joskus se puhkeaa bakteeriperäisen vatsataudin jälkeen, laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen Lääkärikeskus Aavasta sanoo.

Ärtyvän suolen oireyhtymä on toiminnallinen ja siten vaaraton mutta hankala vatsavaiva. Elämä sen kanssa on melkoista tasapainoilua, sillä paitsi sopimattomat ruoka-aineet myös stressi, unen puute ja arkirutiineista poikkeaminen hermostuttavat herkän vatsan. Siksi ärtyvän suolen oireyhtymää hoidetaan yleensä kokonaisvaltaisella elämäntaparemontilla: liikunnalla, stressinhallinnalla ja ruoka­valiolla.

– Ruokavalio on FODMAP-ruokavalio, jossa rajoitetaan huonosti ohutsuolessa imeytyviä ja paksusuolessa hajoavia, suolistossa käyviä hiilihydraatteja.

Vältettäviä FODMAP-hiilihydraatteja sisältävät muun muassa ruis, vehnä, ohra, omena, kaali, sipuli, palkokasvit ja osa keinotekoisista makeuttajista.

Alussa karsittavien ruoka-aineiden lista on pitkä, ja siksi FODMAP-ruokavalio tulisi toteuttaa ravitsemusterapeutin ohjauksessa.

– Ellei ruokavaliosta poistetun ruoka-aineen tilalle tule vastaavasta ruoka-aineryhmästä toista, ruokavalio köyhtyy liikaa.

Ruokavaliomuutokset eivät välttämättä ole pysyviä, eivätkä ehdottomia. Moni herkkävatsainen esimerkiksi sietää oireita aiheuttavia ruoka-aineita kypsennettyinä, pieninä määrinä tai lomilla, kun stressi ei sotke suoliston toimintaa.

– Hankalimmissa tilanteissa IBS:ssä tarvitaan erilaisia lääkehoitoja, joilla vaikutetaan muun muassa suolen mikrobikantaan ja aistikynnykseen, hermostoon ja stressiin. Parhaillaan tutkitaan suolen bakteerikannan vaihtoa eli ulosteensiirtoa vaikean IBS:n hoitomuotona, gastroenterologi Jari Koskenpato Lääkärikeskus Aavasta kertoo.

Lähde: Reijo Laatikainen, Herkän vatsan valinnat – suolisto kuntoon ruokavaliolla, 3. painos (Kirjapaja 2015)

Tunnetko vessapassin?

Tulehduksellista suolistosairautta sairastavalla tarve päästä vessaan voi iskeä usein ja niin nopeasti, että se rajoittaa liikkumista kodin ulkopuolella.

Näyttämällä vessapassia tai sen mobiiliversiota esimerkiksi kaupan henkilökunnalle IBD:tä sairastava toivoo pääsevänsä henkilökunnan vessaan tai maksulliseen yleisökäymälään veloituksetta.

”Meillä käy VESSAPASSI” -tarra liikkeen ovessa kertoo, että vessapassin omistaja on tervetullut käyttämään liikkeen vessaa.

Lisätietoja Vessapassista ja maksuttomista tarroista löytyy osoitteesta ibd.fi.

Teksti Virve Järvinen, kuvitus Essi Kuula
Asiantuntijoina gastroenterologian erikoislääkäri, LT Jari Koskenpato ja laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen, Lääkärikeskus Aava

Julkaistu Terveydeksi! 1/2017