‹ Takaisin

Terveys  |  11.06.2021   |  TARU VANHALA   |  ISTOCKPHOTO

Torju myyräkuume siivoamalla oikein

Myyräkuume tarttuu ihmisiin yleensä hengitysteitse ulkorakennuksia siivotessa. Varastot ja puuliiterit kannattaa siivota alkukesästä, sillä suurin riski saada tartunta on loppusyksyllä ja alkutalvesta.

Myyräkuume on munuaisoireinen verenvuotokuume, jonka aiheuttaa metsämyyrien eritteistä tarttuva Puumala-virus. Ihmisiin virus tarttuu yleensä hengitysteitse, kun metsämyyrän ulostetta tai virtsaa sekoittuu pölyn mukana hengitysilmaan. Myyräkuume ei tartu ihmisestä toiseen.

Ulkovarastot ja puuliiterit niin kotona kuin mökillä kannattaa siivota alkukesästä, jolloin virusta levittävien myyrien määrä on pienimmillään. Puumala-viruksen esiintymisessä on selkeitä vuodenaikavaihteluita. Suurin riski saada tartunta on loppusyksyllä ja alkutalvesta, jolloin jopa puolet metsämyyristä voi kantaa virusta.

Roskat ja jyrsijöiden ulosteet tulee poistaa mökistä ja ulkorakennuksista märällä pyyhkimällä.

– Pölyimuria ei pidä käyttää, koska puhallus levittää virusta ilmaan. Myös sauna- ja takkapuiden pilkkominen sisällä liiterissä levittää paljon pölyä ilmaan, ja siksi puut kannattaa pilkkoa ulkona. Hyvä hengityssuoja on tarpeen pölyisissä ­hommissa, ohjeistaa metsäeläintieteen emeritusprofessori Heikki Henttonen Luonnonvarakeskuksesta.

Myyräkuumeella on tyypillisesti kaksi vuodenaikaista huippua. Ensimmäinen piikki on ­elokuussa mökkikauden päättyessä. Toinen tartuntahuippu sijoittuu loppusyksyyn, kun metsämyyrät pakkasten myötä hakeutuvat suojaan mökkeihin ja ulkorakennuksiin.

– Hiirenloukut on hyvä pitää vireessä mökillä ympäri vuoden, ja pyytää myyrät pois sitä mukaa kun ne asumuksiin änkeävät. Silloin ne eivät kerkeä ruiskia virusta nurkkiin.

Puumala-virus säilyy tartuntakykyisenä myyrän ulkopuolella huoneenlämmössä kaksi viikkoa, kylmässä pidempään.

– Jos petivaatteista tai patjoista löytyy myyrien virtsaa tai papanoita, niitä ei tarvitsee polttaa. Ne voi viedä kuumaan saunaan pariksi tunniksi, jolloin virukset tuhoutuvat, Henttonen vinkkaa.

Valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin ilmoitettujen myyräkuumetapausten määrä vaihtelee vuosittain vajaasta 800:sta reiluun 3 000 tapaukseen.

– Tällä hetkellä myyräkannat ovat ­nousussa lähinnä Länsi-Suomessa. Odotettavissa ei siis ole laaja-alaista huippuvuotta myyräkannoissa ja myyrä­kuumetapauksissa.

Tunnista tauti

Myyräkuume on usein oireeton tai lieväoireinen kuumetauti.

Oireet alkavat vasta 2–6 viikon kuluttua tartunnasta. Ensimmäisiä oireita ovat tyypillisesti kuume sekä pää-, selkä- ja jäsensäryt. Muutaman päivän päästä voi ilmetä uneliaisuutta, rauhattomuutta, pahoinvointia ja oksentelua. Yli puolelle sairastuneista tulee ongelmia näön tarkentamisessa.

Munuaisten toiminta alkaa heiketä muutamia päiviä kuumeen alusta, jolloin virtsamäärät pienenevät. Myöhemmin toipumisvaiheessa virtsamäärät puolestaan lisääntyvät.

Julkaistu Terveydeksi! 2/2021