Terveys | 04.04.2022 | VIRVE JÄRVINEN | MAXIM USIK
Tipasta tuli tapa
Lasillinen päivällisellä, tuoppi saunajuomana ja tujaus unilääkkeeksi. Alkoholin käyttö arkipäiväistyy, ja kotona on kiva tissutella. Samalla haitat lisääntyvät.
Etätyö voi tuntua yksinäiseltä puurtamiselta, kun kasvokkaiset tapaamiset työkavereiden kanssa puuttuvat. Työ- ja vapaa-aika saattavat sekoittua, päivistä voi tulla samanlaisina toistuvaa puuroa ja arjen hallinta hankaloitua.
Kun aamulla ei ole kiire töihin, arki-iltaa tulee vietettyä lasi kädessä.
– Suomalaisten alkoholinkäyttö on siirtynyt ravintoloista koteihin. Etätöissä, mutta myös eläkkeellä riski käyttää alkoholia aiempaa enemmän kasvaa, ylilääkäri Markus Partanen tietää.
Neljän seinän sisällä herää herkästi yksinäisyyden ja syrjään jäämisen tunteita, joihin moni hakee ja saa lohtua alkoholista. Sen nauttiminen vapauttaa elimistön omia, mielihyvää lisääviä endorfiineja. Mutta mitä useammin lasillisen ottaa, sitä varmemmin aivot alkavat vaatia alkoholin tuomaa mielihyvää. Vähitellen mielihyvän saavuttaminen vaatii isompia annoksia.
– Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana, Partanen lukee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastoista.
Liikakäyttö lyhentää elinikää
Kun alkoholiannokset kasvavat, haitat lisääntyvät. Alkoholi on yhteydessä ainakin 200 sairauteen. Se lisää muun muassa maksan ja sydämen sairauksia sekä syöpiä.
– Alkoholi löytyy lähes jokaisen syöpäsairauden riskitekijöiden joukosta, Partanen kertoo.
Runsas alkoholinkäyttö heikentää kehon vastustuskykyä ja lisää infektioita. Se vaikuttaa hermojärjestelmään ja vaarantaa aivoterveyden. Alkoholi on runsaina määrinä merkittävä muistisairauden riskitekijä.
– Elimistön kyky sietää alkoholia laskee iän myötä, ja siksi iäkkäillä korkean riskin rajana pidetään seitsemää alkoholiannosta viikossa. Kerralla ei tule ottaa kahta annosta enempää.
Alkoholin haitat ovat iäkkäille aiempaa useammin kohtalokkaita. Viimeisen kymmenen vuoden aikana yli 65-vuotiaiden osuus alkoholiin liittyvistä kuolemista on kasvanut 21 prosentista 42 prosenttiin.
– Liikakäyttäjän elämä jää turhan lyhyeksi. Miehet menehtyvät alkoholiperäisiin syihin keskimäärin 63- ja naiset 62-vuotiaina.
Päiväkirja paljastaa
Kotona alkoholin annoskoko kasvaa, sillä harva annostelee juomansa lasiin senttilitramitalla. Kotisohvalla alkoholin vaikutuksia esimerkiksi tasapainoon ei huomaa vastaavasti kuin ravintolaympäristössä, ja lasillinen muuttuu useammaksi kuin varkain.
– Omaa alkoholinkäyttöä kannattaa seurata aika ajoin tukkimiehen kirjanpidolla tai esimerkiksi netistä löytyvällä juomapäiväkirjalla tai puhelinsovelluksella, Partanen vinkkaa.
Vatsavaivat, verenpaineen nousu, univaikeudet ja mielialan lasku ovat ensimerkkejä alkoholin liikakäytöstä.
– Hälytyskellojen pitäisi soida, jos jokin asia jää alkoholin vuoksi toistuvasti tekemättä: juominen ohittaa harrastukset, tai perheen yhteiset tekemiset jäävät krapulan vuoksi väliin.
Ihminen sokaistuu omalle juomiselleen. Läheiset saattavat havahtua siihen alkoholinkäyttäjää varhemmin.
– Alkoholi aiheuttaa muutoksia hermovälittäjäaineisiin, ja käyttäjästä voi tulla kiukkuinen kaveri.
Läheisten ja omiin huomioihin kannattaa suhtautua vakavasti, sillä alkoholin suurkulutus on askel kohti riippuvuutta.
– Alkoholiriippuvaiseksi ei tulla yhdessä kesässä, vaan se vie usein pidemmän ajan. Monella se onnistuu jo työn ohessa tai eläkkeellä.
Vointi kohenee viikossa
Alkoholin käytön vähentäminen näkyy jonkin verran jo viikossa unessa ja mielialassa, Partanen kertoo.
– Unenlaatu paranee ja mieli on valoisampi. Pää toimii ja ajatus kulkee entistä paremmin.
Mitattavia muutoksia voi odottaa noin kuukaudessa: maksa-arvot alkavat korjaantua ja verenpaine kääntyy laskuun.
Apua juomisen vähentämiseen saa esimerkiksi terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta, päihdehoidosta ja netistä. Ohjeita juomisen hallintaan, tietoa verkossa toimivista palveluista ja vertaistuesta löytyy esimerkiksi Mielenterveystalon ja Päihdelinkin verkkosivuilta.
– Turha häpeä viivästyttää avun hakemista. Esimerkiksi Päihdelinkin puhelin- ja verkkopalveluissa ketään ei syyllistetä, ja palveluita voi käyttää nimettömänä, Partanen painottaa.
Lääke lievittää luopumisen tuskaa
Mitä varhaisemmassa vaiheessa liialliseen alkoholinkulutukseen puututaan, sitä helpompi sitä on hallita. Juomisen vähentämiseen voi saada apua lääkkeistä.
– Naltreksoni ja nalmefeeni vaikuttavat aivojen mielihyväkeskukseen. Ne estävät alkoholiin liittyvät hyvän olon tuntemukset ja vähentävät sitä kautta alkoholinhimoa.
Alkoholiriippuvuudessa henkilö ei pysty vähentämään alkoholinkäyttöään, vaikka haluaisi. Tällöin ainoa keino välttyä alkoholin haitoilta on lopettaa käyttö kokonaan. Vieroittautumista voidaan helpottaa disulfiraami-lääkkeellä.
– Lääkkeellä on pelotevaikutus. Se aiheuttaa yhdessä alkoholin kanssa käyttäjälleen antabusreaktion eli niin huonon olon, ettei käyttäjä halua kokea sitä toista kertaa.
Lääkkeet ovat hyvä tuki, mutta ensisijaisesti alkoholiriippuvuutta hoidetaan terapialla.
Harva alkoholiongelmainen jaksaa ponnistaa raittiuteen ilman toisten tukea, Partanen sanoo.
– Hoitotulokset paranevat, kun hoito kohdennetaan myös omaisiin. Omaisen kannattaa hakea apua myös itse, jotta jaksaa tukea juovaa läheistään.
Oman juomisen riskejä ja haittoja voi selvittää AUDIT-testillä.
Kuivin suin lääkekuurilla?
Alkoholi voi lisätä tai vähentää lääkkeen imeytymistä sekä vahvistaa tai heikentää sen vaikutusta. Kannattaa olla varovainen, jos käyttää lääkkeen rinnalla alkoholia.
– Varovaisuus on kuitenkin eri asia kuin totaalikieltäytyminen, päihdefarmakologiaan erikoistunut proviisori Veli-Matti Surakka kertoo.
Täydellistä alkoholista kieltäytymistä edellyttäviä lääkkeitä on hyvin vähän, lähinnä alkoholismin hoidossa käytettävä disulfiraami sekä metronidatsoliantibiootti. Pienikin alkoholimäärä aiheuttaa niiden kanssa antabusreaktion, jonka oireita ovat esimerkiksi voimakas kasvojen punoitus, sydämen tykytys, hengityksen kiihtyminen ja pahoinvointi.
Huomattavasti yleisempiä ovat lääkkeet, joiden kanssa kannattaa välttää alkoholia. Tällaisia ovat esimerkiksi unilääkkeet ja voimakkaat kipulääkkeet.
– Alkoholi voimistaa niiden keskushermostoa lamaavaa vaikutusta, ja käyttö voi johtaa kohtalokkaaseen hengityslamaan.
Varovaisuus on viisautta, sillä useat, osittain yksilölliset tekijät vaikuttavat siihen, miten alkoholi ja lääke reagoivat käyttäjänsä elimistössä.
– Ennakkoon ei voi tietää, aiheuttaako lääkkeen ja alkoholin yhdistelmä itselle haittoja vai ei. Useamman lääkkeen käyttäjällä haittariski kasvaa. Iso osa lääkkeistä ei estä juomien nauttimista, kun käyttö pysyy kohtuudessa. Suuret annokset sen sijaan voivat esimerkiksi voimistaa verenpainelääkkeen tehoa tai laskea diabeetikolla sokeriarvoja liikaa.
– Satunnainen, ruoan kanssa nautittu lasillinen viiniä sopii useimmille lääkehoidonkin aikana.
Jos haluaa pelata varman päälle, kannattaa jättää alkoholi kokonaan. Koska osa valitsee mieluummin alkoholin ja jättää lääkkeen kokonaan käyttämättä, Surakka karttaa jyrkkiä kieltoja. Hän kehottaa kysymään apteekista, miten oma ja myös itsehoitolääke sopivat alkoholin kanssa.
– Apteekin tehtävänä ei ole arvostella asiakkaansa alkoholinkäyttöä, vaan opastaa turvalliseen lääkehoitoon.
Jotta apteekki onnistuisi tehtävässään, asiakkaan tulisi kertoa rehellisesti alkoholinkäytöstään – silloinkin, kun lääkkeellä lievitetään krapulapäänsärkyä.
– Ibuprofeeni on parasetamolia turvallisempi krapulalääke, sillä parasetamolin ja alkoholin yhteiskäyttöön liittyy maksavaurion riski.
Ibuprofeenilla on omat haittansa, sillä se ja alkoholi ärsyttävät kumpikin ruoansulatuskanavaa.
– Lepo, sokeria sisältävä tuoremehu ja suolaa sisältävä kivennäisvesi ovat pillereitä parempi tapa hoitaa krapulaa.
Asiantuntijoina avohoitopalvelujen ylilääkäri Markus Partanen, A-klinikka Oy ja proviisori Veli-Matti Surakka, Kajaanin 3. Lehtikankaan apteekki ja Karufarma.
Julkaistu Terveydeksi! 1/2022
