Terveys | 02.04.2025 | ESSI VAN DER PLOEG | ISTOCK
Suonikohjut – kosmeettinen haitta vai terveysriski?
Sinisenpuhuvat suonirihmat pohkeissa tai reisissä eivät imartele kantajaansa. Mutta milloin suonikohjut ovat pelkkä ulkonäkökiusa, milloin ne ovat oikeasti vaaraksi?
Suonikohjuja ilmaantuu, kun jalkojen laskimoihin kehittyy vajaatoiminta. Vajaatoiminnassalaskimoiden seinämät alkavat vaurioitua ja veren virtausta ohjaavat läpät eivät kunnolla toimi. Laskimopaine jaloissa nousee.
Suonikohjut näkyvät pullottavina, sinertävinä, kiemuraisina ja eri paksuisina suonirihmoina jaloissa. Ne ilmestyvät tavallisimmin pohkeisiin, mutta joskus myös reisiin.
Suonikohjuihin ei liity yleensä minkäänlaisia oireita. Jos oireita ilmenee, niitä ovat jalkojen turvottelu, kipuilu, pistely, paineen tunne ja joskus lihaskrampit. Turvotus tapaa lisääntyä päivän mittaan ja yltyy pahimmilleen iltaisin. Jos jalat nostaa koholle, turvotus vähenee.
Miten yleisiä suonikohjut ovat ja mitkä tekijät altistavat niille?
Aikuisista noin 30–40 prosentilla on jalkojen pintalaskimoiden vajaatoimintaa – ja jo alle kolmikymppisillä voi olla suonikohjuja.
Suonikohjujen todennäköisyyteen vaikuttavat ennen muuta perintötekijät, naissukupuoli ja synnytykset. Toisin kun yleensä luullaan, seisomatyö ei näytä altistavan suonikohjuille.
Tutkimusten mukaan suonikohjuja ei voi ennaltaehkäistä. Olipa jaloissa suonikohjuja tai ei, alaraajojen laskimoverenkierto kiittää säännöllisestä liikunnasta ja painonhallinnasta. Istumatyöläisen on hyvä nousta lyhyesti jaloittelemaan mieluiten pari kertaa tunnissa. Jos suonikohjuiset jalat kipeytyvät, avuksi voi kokeilla tukisukkia, sillä ne helpottavat paineen tunnetta.
Ovatko runsaat suonikohjurihmat terveysvaara?
Eivät ole, eikä oireettomia suonikohjuja tarvitse hoitaa. Vasta kun suonikohjuisten raajojen laskimovajaatoiminta muuttuu oireiseksi suonikohjutaudiksi, on hoito tarpeen.
Oireisesta suonikohjutaudista on kyse, kun jalat kipeytyvät, niissä on paineen tunnetta ja nilkat turpoavat. Suonikohjuisiin jalkoihin voi ajan mittaan myös ilmaantua kutisevaa ihottumaa, jalkojen iho saattaa tummua tai jalkoihin voi kehittyä pinnallinen laskimotulehdus.
Pinnallisessa laskimotulehduksessa jalka on todella kipeä, koska suonikohjuun on syntynyt verihyytymä. Jalka turpoaa reilusti, se on pinkeä ja punoittava ja sitä kuumottaa.
Viittasivatpa oireet tavalliseen suonikohjutautiin tai pinnalliseen laskimotulehdukseen, lääkäriin on syytä lähteä – laskimotulehdusoireissa viivyttelemättä.
Hoitamaton suonikohjutauti saattaa aiheuttaa säärihaavan. Pinnallinen laskimotulehdus taas saattaa edetä syväksi laskimotukokseksi, jonka synnyttämä verihyytymä voi lähteä liikkeelle ja yltää keuhkoihin saakka.
Alaraajojen laskimoverenkierronylläpitämiseksi istumätyöläisten on hyvä nousta jaloittelemaan pari kertaa tunnissa. (Kuva Istock)
Mitkä ovat suonikohjujen hoitomuodot?
Suonikohjuja hoidetaan kahdella tapaa: vaahtoruiskutushoidolla tai lämpökatetrihoidolla.
Vaahtoruiskutushoidossa jalan laskimoon ruiskutetaan ultraäänen avulla vaahtomaista ainetta. Menetelmä kutistaa laajentuneen ja vioittuneen laskimon ja aiheuttaa laskimoon arpeutuman. Suonikohju häviää.
Lämpökatetrihoitoa on kahdenlaista. Toinen niistä on suonikohjujen ultraääniohjattu radioablaatiohoito ja toinen laserhoito. Kummassakin hoitomenetelmässä käsiteltävään suoneen viedään katetri, joka kuumennetaan, kun katetri on suonen sisällä. Hoito tuhoaa viallisen laskimon.
Molemmat hoidot tehdään yleensä paikallispuudutuksessa.
Hoidetaanko suonikohjuja julkisessa terveydenhuollossa?
Kyllä, silloin kun Käypä hoito -suosituksen mukaiset hoitoehdot täyttyvät. Julkisella suonikohjut hoidetaan, jos raajoissa on kaikukuvauksella todettu laskimoiden vajaatoiminta, ja se on aiheuttanut potilaalle oireita.
Yksityisellä puolella suonikohjujen hoidon hintahaarukka on iso. Hoidon hinta määräytyy sen jälkeen, kun lääkäri on tutkinut potilaan ja arvioinut, mitä toimenpiteitä tarvitaan ja kuinka laajoista toimenpiteistä on kyse.
Vaahtoruiskutushoito maksaa keskimäärin noin 1000–1 500 euroa per jalka ja lämpökatetrihoito noin 2000–3000 euroa per jalka.
Yksityisessä terveydenhuollossa tehdystä hoidosta saa Kela-korvausta ainoastaan vastaanoton kustannuksista, ei lääkärin tekemistä toimenpiteistä. Käytännössä korvaus on joitakin kymppejä.
Potilas pääsee operaation jälkeen samana päivänä kotiin. Sairauslomaa ei vaahtoruiskutushoidon jälkeen yleensä tarvita, mutta lämpökatetrihoidon jälkeen sairauslomaa määrätään tavallisesti muutamia päiviä.
Tulehduskipulääkkeet riittävät hoidetun jalan kipuiluun. Lääkäri suosittaa jatkohoidoksi hoitosukkaa, jota käytetään yleensä pari viikkoa hoitotoimenpiteen jälkeen.
Suonikohjut valitettavasti uusiutuvat useimmilla. Viidessä vuodessa jopa puolet hoidetuistakin potilaista saa uusia suonikohjuja. Uusiutumisriski on toki yksilöllinen.
Asiantuntijana thorax- ja verisuonikirurgian erikoislääkäri, dosentti Pekka Kuukasjärvi, Turun ja Tampereen Terveystalo
Julkaistu Terveydeksi! 1/2025
