‹ Takaisin

Terveys  |  15.06.2022   |  TARJA VÄSTILÄ   |  ISTOCKPHOTO

Sokerit koholla?

Kakkostyypin diabetes on jo yksi suomalaisten kansansairaus. Sairautta on tärkeä hoitaa ja ehkäistä myös elintavoilla ja omahoidolla. Tavoitteellisella hoidolla tauti voidaan saada jopa remissioon eli oireet häviämään kokonaan.

Diabeteksesta puhutaan jo usein yleisenä kansansairautena. Diabetes tai sen esiaste on jo yli miljoonalla suomalaisella. Tautia sairastavia arvioidaan olevan 450 000, joista tyypin 2 eli aikuistyypin diabeetikoita on tiedossa noin 350 000. Lisäksi noin 100 000 sairastaa sitä tietämättään.

– Keski-ikäisistä ja sitä vanhemmista suomalaisista noin 20 prosentilla on esidiabetes eli heidän verensokeriarvonsa ovat kohonneet, vaikkakaan ne eivät täytä diagnostisia diabeteskriteereitä, toteaa asiantuntijaylilääkäri Elina Pimiä Suomen Diabetesliitosta.

Sairastumisriskiin voi vaikuttaa

Kakkostyypin diabeteksen puhkeamiseen vaikuttavat sekä perintö- että ympäristötekijät. Elintavoilla on suuri vaikutus sairastumiseen toisin kuin nuoruus- eli ykköstyypin diabeteksessa, niin kutsutussa insuliinipuutosdiabeteksessa.

Käypä hoito -suosituksen mukaan sairastumisriskiin vaikuttavat myös psykososiaaliset ja sosioekonomiset kuormitustekijät. Muun muassa pitkäaikainen stressi, univaikeudet ja masennus voivat olla yhteydessä diabeteksen puhkeamiseen.

Vaikka taustalla olisi geneettinen alttius, terveillä elintavoilla voidaan vähentää sairastumisriskiä.

– Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy lähtee yhteiskunnallisista rakenteista, esimerkiksi pyöräteiden rakentamisesta sekä ravitsemuksen osalta muun muassa mielipidevaikuttamisesta, uskoo Pimiä.

Yhteys metaboliseen oireyhtymään

Tyypin 2 diabetes puhkeaa useimmiten yli 40-vuotiaana, mutta ylipainon lisääntyessä sitä esiintyy myös lapsilla. Kakkostyypin diabetes on useimmiten yhteydessä metaboliseen oire-yhtymään, johon liittyvät vyötärölihavuus, koholla olevat veren rasva-arvot, alentunut hyvän kolesterolin pitoisuus, kohonnut verenpaine ja kohonnut verensokeri.

Metaboliseen oireyhtymään liittyy myös rasvamaksaa, kihtiä, uniapneaa ja muun muassa sukupuolihormonihäiriöitä. Rasvan kertyminen vatsaonteloon ja sisäelimiin, kuten maksaan, heikentää insuliinin vaikutusta kudoksissa. Insuliinin heikentynyttä vaikutusta nimitetään insuliiniresistenssiksi. Tästä on useimmiten kyse aikuistyypin diabeteksessa.

– Haima erittää insuliinia, mutta elimistö ei pysty sitä hyödyntämään mielekkäällä tavalla. Siksi glukoosi eli sokeri jää verenkiertoon ja on epätarkoituksenmukaisesti koholla, määrittelee Pimiä.

Oireita voi olla paljon – tai ei lainkaan

Verensokereiden kohoaminen voi tapahtua pikkuhiljaa ja salakavalasti – sairastunut ei välttämättä edes havaitse sitä. Toisaalta oireilu voi olla runsasta: voimakas janon tunne ja runsas virtsaaminen voivat aiheuttaa rajuakin painonlaskua.

Aikuistyypin diabetes todetaan usein sattumalta esimerkiksi terveystarkastuksessa ilman selviä oireita. Diabetes voi myös paljastua erilaisten vetämättömyys ja mielialaoireiden sekä väsymyksen että ärtymyksen taustalta. Joskus diagnoosi löytyy silmälääkärin tai optikon tarkistuksessa joko ilman oireita tai liittyen näkökyvyn vaihteluun.

Lisäksi ensioireena voi olla jalkasärkyjä tai toistuvia tulehduksia.

– Valitettavasti myös sydäninfarkti voi olla se tilanne, jossa diabetes vasta todetaan, Pimiä toteaa.

Tyypin 2 diabetes voi aiheuttaa elinkomplikaatioita, neuropatiaa eli hermostollisia muutoksia, silmänpohjamuutoksia ja munuaisten toimintahäiriöitä sekä lisätä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Siksi sairautta on hoidettava huolellisesti.

Syö terveellisesti ja liiku!

Kakkostyypin diabeteksen hoidossa on hyvä muuttaa ruokatottumuksiaan terveelliseen ja ravitsemukselliseen suuntaan. Tarkoitus on edistää painonhallintaa, saavuttaa paremmat veren rasva- ja sokeripitoisuudet sekä verenpainearvot. Jo muutaman kilon painonpudotus auttaa. Muutoksista huolimatta syömisestä voi nauttia.

Lisäksi liikunta kuuluu diabeetikon elämään. Se tukee diabeteksen hoitoa ja auttaa jaksamaan arjen hyörinässä. Liikunnan lisääminen vaikuttaa myönteisesti kehon koostumukseen. Säännöllinen liikunta parantaa veren sokeritasapainoa ja rasva-arvoja, laskee verenpainetta ja parantaa insuliiniherkkyyttä. Säännöllinen kestävyysliikunta ja lihasvoimaharjoittelu laskevat pitkän aikavälin sokeritasapainoa.

Joka toisella kakkostyypin diabeetikolla on uniapnea ja noin 40 prosentilla uniapneaa sairastavista on tyypin 2 diabetes. Suurimmalla osalla uniapnea on toteamatta ja hoitamatta. Hoitamaton uniapnea heikentää unen laatua. Elimistö kärsii stressistä ja verenpaine nousee. Stressi ja väsymys nostavat verensokeria.

Liikunta tukee diabeteksen hoitoa: säännöllinen kestävyysliikunta ja lihasvoimaharjoittelu laskevat pitkän aikavälin sokeritasapainoa.

Tavoitteellista hoitoa

Pimiä korostaa, että diabeteksen hoidossa tulisi asettaa henkilökohtaiset hoitotavoitteet. Omahoidon merkitys on suuri: elintavat, liikunta ja lääkitys täytyy olla kunnossa.

– Tavoitteet voivat tuntua diabetesta sairastavasta itsestään välillä vain numeroilta. Niiden taustalla on kuitenkin laaja tieteellinen tutkimus siitä, millä tavoitearvoilla saadaan parhaiten estettyä elinkomplikaatioiden kehittymistä.

Pimiä pitää tervetulleena, että uudehkot lääkeaineryhmättuovat pitkäaikaisiin komplikaatioihin parempaa ennustetta. Lisäksi henkilökohtainen hoitosuunnitelma auttaa sekä potilasta että hoitohenkilökuntaa saavuttamaan tavoitteet.

Jos haiman insuliinin erityskyky riittää, elintapahoito puree ja paino laskee, diabeteksesta voi parantua. Tosin paraneminen tarkoittaa sairauden siirtymistä remissioon eli elpymisvaiheeseen. Verensokeriarvot eivät välttämättä pysy normaaleina ikuisesti.

Lääkitys räätälöidään yksilöllisesti

Tyypin 2 diabetekseen on käytössä runsaasti erilaisia lääkitysvaihtoehtoja. Niiden valinnassa tulee ottaa huomioon kunkin potilaan sairauden yksilöllinen luonne.

Verensokeria alentava lääkitys on syytä aloittaa, kun diabeetikon paastoverensokeri on toistuvasti yli 7 mmol/l ja/tai kaksi tuntia aterian jälkeen yli 11,1 mmol/l. I

Insuliiniresistenssissä insuliinia tarvitaan normaalia enemmän pitämään verensokeri kurissa. Tällöin pitää miettiä etenkin ruokavaliota, liikuntaa ja painonhallintaa. Niiden jälkeen arvioidaan lääkehoidon tarvetta.

Metformiini

• Pitkään käytettyä metformiinia suositellaan ensisijaisena verensokerilääkkeenä.
• Rauhoittaa maksan suurentunutta glukoosin tuotantoa.
• Hillitsee ruokahalua ja vaikuttaa suotuisasti veren rasva-arvoihin.

Suolistohormonijohdokset

• Pistoksina tai suun kautta otettavat GLP-1-valmisteet alentavat tehokkaasti verensokeria. Valmisteet vaikuttavat myös kylläisyyskeskukseen eli alentavat painoa ja voivat laskea metaboliseen oireyhtymään liittyvää verenpainetta.
• Parantavat sydän- ja verisuonisairauksien sekä diabeettisen munuaissairauden ennustetta.
• Voidaan käyttää tablettien ja perusinsuliinihoidon rinnalla. Tällöin insuliiniannosta yleensä pienennetään jo hoidon alussa.

Sokerinpoistajat

• Tehokkailla glukoosinpoistajilla eli SGLT2:n estäjillä voidaan tehostaa munuaisissa tapahtuvaa glukoosin eritystä virtsaan, jolloin verensokeri laskee.
• SGLT2:n estäjät myös parantavat sydän- ja verisuonisairauksien sekä diabeettisen munuaissairauden ennustetta. Kohonnut verenpaine voi kääntyä laskuun.

Insuliinihoito

• Jos insuliinierityksestä on puutetta, sitä voidaan parantaa ainakin jonkin aikaa tablettivalmisteilla. Tarvittaessa insuliinipuutosta hoidetaan insuliinipistoksin.
• Jos verensokeritaso on erityisen paljon koholla, voidaan käyttää jo sairauden alkuvaiheessa.
• Lääkehoitona soveltuu kaikille. Terveellä ihmisellä haima erittää jatkuvasti veren sokeripitoisuutta säätelevää insuliinia.
• Insuliinin laatu, annosten koko, pistosten määrä ja pistosajankohdat vaihtelevat yksilöllisesti. Insuliini voi olla pitkävaikutteista eli kerran vuorokaudessa pistettävää. Se voi olla myös monipistoshoitoa eli aterioilla annosteltavaa ateriainsuliinia.
• Verensokeria on hyvä mitata säännöllisesti.

Asiantuntijaylilääkäri Elina Pimiä, Suomen Diabetesliitto ry

Julkaistu Terveydeksi! 2/2022