Sivusto
Lääkehaku
Apteekkihaku
Lääketietoa | 17.10.2023 | VIRPI EKHOLM | INGIMAGE
Jos antibioottiresistenssi yleistyy, tavanomaisista infektioista voi tulla ihmisille vaarallisia. Mitä asialle voidaan tehdä?
Antibioottiresistenssi tarkoittaa sitä, että bakteeri on vastustuskykyinen antibiootille. Silloin kyseinen lääke ei tehoa bakteeriin.
Resistenssi voi olla joko bakteerin luontainen tai hankittu ominaisuus. Mikään antibiootti ei tehoa kaikkiin bakteereihin, ja jokin bakteeri voi olla resistentti suurimmalle osalle antibiootteja.
Hankittu resistenssi on tavallisimmin bakteerin saama ominaisuus, joka on tallennettu sen perimään. Tällaiset resistentit bakteerit yleistyvät leviämällä ihmisestä toiseen. Ihmisillä ne lymyävät yleensä ihon, limakalvojen tai suoliston normaalin bakteerikannan seassa. Nämä bakteerit ovat usein moniresistenttejä eli ne ovat vastustuskykyisiä useille eri antibiooteille. Bakteeri voi oppia resistentiksi myös antibioottihoidon aikana, mutta nämä bakteerit eivät yleensä leviä herkästi ihmisestä toiseen.
Jos antibioottiresistenssi yleistyy, tavanomaisista infektioista voi tulla ihmisille vaarallisia. Sellaisia ovat esimerkiksi keuhkokuume ja leikkaushaavan infektiot.
Kun resistenssi on kehittynyt hoidon aikana, sama antibiootti ei välttämättä tepsi seuraavaan infektioon samalla potilaalla. Potilaiden välillä leviävät resistentit bakteerit sen sijaan uhkaavat laajemmin eri potilaita. Niiden vuoksi joudutaan käyttämään aiempaa huonommin tehoavia ja kalliimpia antibiootteja, jotka pahentavat ongelmaa entisestään.
Antibioottien liiallinen käyttö lisää lääkkeille vastustuskykyisten bakteerien syntyä ja leviämistä. Yksittäisen potilaan kohdalla antibiootit tuhoavat potilaan omaa hyvää bakteerikantaa, jolloin hän voi saada aiempaa helpommin resistenttejä bakteereja. Huono hygienia yhteisössä ja hoitolaitoksissa edistää myös osaltaan resistenttien bakteerien leviämistä.
Suomessa tilanne on kansainvälisesti katsoen hyvä, mutta se on meilläkin huonontumassa. Vanha sairaalabakteeri MRSA ei ole meillä levinnyt kovin voimakkaasti, mutta suolistoperäisten bakteerien antibioottiresistenssi on yleistymässä.
Euroopassa huonoin tilanne on eteläisessä ja itäisessä Euroopassa. Maailmanlaajuisesti resistentit bakteerit ovat erityisen yleisiä esimerkiksi Intiassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
Antibioottien käyttöä tulisi vähentää sekä ihmisillä että eläimillä. Tämä tarkoittaa erityisesti aiempaa lyhyempiä antibioottikuureja ja turhien hoitojen välttämistä.
Tavanomaiset flunssat ovat useimmiten virustulehduksia, joihin antibiootit eivät tehoa. Silloin oireita kannattaa helpottaa muilla konsteilla, kuten kipu- ja kuumelääkkeellä. Jos tilanne vaikeutuu, lääkäriin kannattaa kuitenkin ottaa yhteyttä nopeasti. Virusflunssa onkin ehkä muuttunut bakteeritulehdukseksi, johon tarvitaan antibioottia.
Aiemmin bakteeritulehdusten hoidossa käytettiin melko pitkiä antibioottikuureja. Tutkimukset ovat osoittaneet, että myös lyhyempi kuuri on useimmiten tehokas ja sen haitat ovat vähäisempiä.
Maailmanlaajuisesti tulisi kiinnittää huomiota yleiseen hygieniaan, kuten puhtaaseen veteen ja jätehuoltoon. Hyvä käsihygienia on tärkeää sairaaloissa ja hoitolaitoksissa, jotta bakteerit eivät pääse leviämään potilaasta toiseen.
Eläimille syntyy resistenttejä bakteerikantoja, jotka voivat siirtyä eläinten kanssa läheisissä tekemisissä oleviin ihmisiin. Resistentin suolistobakteerin voi saada myös eläimen lihasta, jos ei huolehdi ruoan kunnollisesta kypsentämisestä ja keittiöhygieniasta.
Suomessa antibioottien käyttö tuotantoeläimillä on vähäistä ja resistentit bakteerit harvinaisempia kuin monissa muissa maissa. Euroopan unionin tasolla asiaan on tartuttu julkaisemalla vuonna 2022 luettelo mikrobilääkkeistä ja -lääkeryhmistä, joiden käyttö eläimillä on unionissa kielletty. Maailmanlaajuisesti antibiootteja käytetään kuitenkin eläimillä paljon, mikä pahentaa antibioottiresistenssiä.
Tämä on vanha uskomus. Lääkärin kanssa pitäisi sopia, milloin kuurin voi lopettaa. Yleensä antibiootin käytön voi lopettaa yhteisymmärryksessä lääkärin kanssa turvallisesti, kun tilanne on selvästi parantunut ja ollut hyvä jo muutaman päivän. Kuuria ei tarvitse syödä loppuun saakka vain varmuuden vuoksi.
Asiantuntijana infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen, HUS Tulehduskeskus
Julkaistu Terveydeksi! 3/2023
Lue lisää: