Sivusto
Lääkehaku
Apteekkihaku
Terveys | 14.07.2021 | HANNA VILO | ISTOCKPHOTO
Jokailtainen punkkitarkastus kannattaa ottaa tavaksi. Sen avulla voi olennaisesti pienentää riskiä sairastua borrelioosiin.
Borrelioosi on puutiaisen eli punkin pureman välityksellä leviävä bakteeritauti. Pääasiassa se aiheuttaa iho-oireita, mutta se voi aiheuttaa myös vaihtelevia hermosto- tai niveloireita. Joskus harvoin borrelioosi voi oireilla myös sydämessä tai silmissä.
Arviolta noin kaksi prosenttia punkin puremista johtaa borrelioosiin. Sairastumisen riskiä voi itse pienentää tarkkailemalla säännöllisesti ihoa ja poistamalla punkin heti, kun se on kiinnittynyt. Punkin purema ei tartuta välittömästi, sillä bakteeri majailee punkin suolistossa. Yleensä kestää vähintään vuorokauden ennen kuin se siirtyy ihmiseen. Kun punkin pystyy poistamaan suhteellisen nopeasti, sairastumisen riski on pieni.
Punkkeja on eniten Ahvenanmaalla, Turun saaristossa ja muualla rannikkoalueilla. Käytännössä niitä esiintyy kuitenkin lähes koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Kesäaikaan punkkisyyni kannattaa tehdä päivittäin asuinpaikasta riippumatta.
Suomessa arvioidaan olevan yli 6 000 borrelioositartuntaa vuosittain. Suurin osa diagnooseista tehdään iho-oireiden perusteella. Laboratoriossa varmistettuja levinneitä borrelioositapauksia on hieman yli 2 000 vuosittain. Määrä kasvoi 2000-luvun alussa, mutta viimeiset viisi vuotta se on pysynyt melko samana vuodesta toiseen. Tautitapausten määrä vaihtelee eri puolilla Suomea paljon.
Borrelioosin yleisin ensioire on erythema migrans -niminen ihottuma, joka tulee 80–90 prosentille borreliatartunnan saaneista. Ihottuma on useimmiten pyöreä tai soikea punoittava läiskä, joka alkaa levitä rengasmaisesti punkin pistoskohdassa. Tavallisesti ihottuma on väriltään tasainen, mutta joskus se voi olla keskeltä vaalea ja reunoilta tummemman punainen.
Toiseksi yleisin borrelioosin ilmentymä on neuroborrelioosi, joka saattaa aiheuttaa esimerkiksi kasvohermohalvauksen. Neuroborrelioosille ovat tyypillisiä voimakkaat, paikasta toiseen vaihtelevat kivut, jotka ovat hermojuuritulehduksen aiheuttamia. Neuroborrelioosi aiheuttaa usein myös päänsärkyä, lihaskipuja ja flunssaista oloa.
Nivelborrelioosi aiheuttaa tyypillisesti niveltulehduksen johonkin niveleen. Useimmiten se ilmaantuu polveen.
Jos borrelioosi jää pitkään hoitamatta ja oireet kestävät yli kuusi kuukautta, puhutaan myöhäisborrelioosista. Se saattaa aiheuttaa alaraajojen tuntohäiriöitä, joihin liittyy sinipunertavia ihomuutoksia ja erilaisia hermoston oireita. Esimerkiksi ihon tuntoaistimukset voivat olla poikkeavia tai epämiellyttäviä tai jokin lihas ei toimi normaalisti hermovaurion vuoksi. Joskus myöhäisborrelioosi voi aiheuttaa myös aivotulehduksen. Valtaosa borrelioositapauksista havaitaan kuitenkin akuuttivaiheessa, minkä takia myöhäisvaiheen borrelioosioireet ovat harvinaisia.
Borrelioosia hoidetaan eri antibiooteilla. Hoitoaika on tavallisesti 2–4 viikkoa. Iho- ja neuroborrelioosi paranevat lähes aina yhdellä kuurilla, kun taas nivelborrelioosin aiheuttama niveltulehdus saattaa joskus tarvita toisenkin antibioottikuurin. Suurin osa borrelioosiin sairastuneista paranee oireettomiksi. Vain pienelle osalle jää pysyviä oireita.
Varsinkin jos liikkuu pitkässä heinikossa tai metsässä, kannattaa käyttää pitkiä housuja ja laittaa lahkeet pitkävartisten sukkien sisään. Tärkeintä on kuitenkin tehdä huolellinen punkkisyyni joka ilta ennen nukkumaanmenoa.
Paras tapa irrottaa punkki on käyttää apteekista saatavia punkkipihtejä, sillä niillä saa hyvän otteen punkista. Punkkiin tartutaan pihdeillä mahdollisimman läheltä ihoa ja vedetään suoraan ylöspäin. Jos punkkipihtejä ei ole lähettyvillä, punkin voi poistaa myös tavallisilla pinseteillä. Jos pinsettejäkään ei ole saatavilla, viimeinen keino on nyppäistä punkki pois sormilla. Irrottamisen apuna ei saa käyttää esimerkiksi rasvaa.
Kun punkkia irrottaa, sen kärsä saattaa jäädä ihoon. Siitä ei kuitenkaan tarvitse huolestua, sillä pelkkä kärsä ei lisää riskiä saada borrelioositartuntaa. Kärsän jääminen ihoon voi kuitenkin aiheuttaa jonkin aikaa kutinaa. Punkin poiston jälkeen purema-aluetta on hyvä seurata muutaman viikon ajan.
Jos punkin puremakohtaan ilmestyy välittömästi pienehkö, alle viisi senttimetriä halkaisijaltaan oleva punainen alue, siitä ei tarvitse hätääntyä. Silloin kyseessä on punkin syljen aiheuttama ärsytysreaktio, joka menee nopeasti ohi. Sen sijaan noin viikko pureman jälkeen ilmaantuva ja vähintään viisi senttimetriä halkaisijaltaan oleva punoittava ihottuma on selvä merkki borrelioositartunnasta. Silloin tarvitaan antibioottihoitoa ja on syytä varata aika lääkäriin.
Valitettavasti ei voi. TBE-rokote eli ”punkkirokote” suojaa vain puutiaisaivokuumeelta, joka on viruksen aiheuttama tauti. Borrelioosi taas on bakteerin aiheuttama tauti, eikä sitä vastaan ole vielä pystytty kehittämään rokotetta.
Asiantuntijana sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Elisa Kortela, HUS Tulehduskeskus.
Julkaistu Terveydeksi! 2/2021