Terveys | 31.08.2018 | Marjaana Roponen | iStockphoto
Pipi korvassa
Lapsen välikorvatulehduksen aiheuttama kipu voi olla kova, ja sen vuoksi etenkin yöt ovat usein hankalia koko perheelle. Korvatulehdus johtaa vain harvoin vakaviin komplikaatioihin, ja sen tärkein hoitomuoto onkin riittävä kipulääkitys.
Kipulääke on tärkein ensihoito
Korvakipuista lasta voi hoitaa alkuun kotona päivän tai pari. Tärkeintä on, että lapsi saa riittävästi kipulääkettä. Kipulääkettä on annettava aina, kun arvelee, että lapsella on kipuja. Parasetamolia voi käyttää yhdessä ibuprofeenin tai naprokseenin kanssa.
Voimakkaan kivun hoidossa kahden kipulääkkeen yhdistelmä on usein tarpeen. Pakkausten annoksia noudattamalla ei lyhytaikaisessa käytössä ole yliannostusvaaraa. Apteekista ilman reseptiä saatavat puuduttavat korvatipat ovat hyvä apu kivunlievityksessä. Niitä voi käyttää, jos korvasta ei tule selkeästi eritettä. Tipoista ei ole haittaa terveelle korvalle.
Jos lapsen vointi ei ala helpottaa, varataan aika omalle lääkärille. Päivystykseen lähdetään, jos kipulääkkeet eivät alenna korkeaa kuumetta tai lievitä kipua.
Korvakipu ei aina johdu tulehduksesta
Korvassa voi tuntua kipua myös muista syistä kuin välikorvatulehduksen takia. Suomalaisen tutkimuksen mukaan vain puolessa tapauksista, joissa vanhempi epäilee lapsen korvan tulehtuneen, on kyse välikorvatulehduksesta. Korvakipu voi johtua esimerkiksi flunssan aiheuttamasta välikorvan alipaineesta tai nielutulehduksesta johtuvasta säteilykivusta.
Pienen lapsen kivun voimakkuuden tulkitseminen on usein vaikeaa. Vanhemmat tulkitsevat kipua lapsen levottomuudesta, tyytymättömyydestä ja ruokahaluttomuudesta. Jos kipu on kova, lapsi on varovainen liikkeissään, eikä halua touhuta normaaleja asioita. Isompi lapsi osaa jo puhua kivusta ja voi valitella sitä enemmän, vaikka kipu ei olisi kovakaan.
Antibioottihoitoa ei aina tarvita
Välikorvatulehduksen toteamiseksi on tehtävä huolellinen tutkimus. Jos diagnoosi ei ole selvä, antibiootteja ei tule aloittaa varmuuden vuoksi. Lääkäri voi neuvoa seuraamaan lapsen tilaa parin päivän ajan kipulääkityksen kanssa. Seurannasta ei ole lapselle vaaraa, sillä vakavat komplikaatiot välikorvatulehdusten yhteydessä ovat harvinaisia. Jos tulehdus paranee seuranta-aikana, vältetään turha antibioottikuuri.
Jos oireet eivät ala helpottaa parissa päivässä, lapsi tutkitaan uudelleen ja tarvittaessa aloitetaan antibioottihoito. Viivästetysti aloitettu antibioottikuuri tehoaa yhtä hyvin kuin heti aloitettu hoito. Välikorvatulehdus paranee usein ilman antibioottia: suomalaisessa tutkimuksessa kaksi kolmasosaa lapsista parani ilman antibioottihoitoa, vaikka heillä oli diagnosoitu korvatulehdus.
Jälkitarkastusta ei suositella kaikille
Jos lapsen korvatulehdusoireet jatkuvat antibioottihoidosta ja säännöllisestä kipulääkityksestä huolimatta tai uusiutuvat pian, on käytävä tarkastuttamassa korvat. Pitkittyneiden oireiden syynä on kuitenkin usein samanaikainen virusinfektio.
Vain Suomessa laajasti käytössä ollutta 3–4 viikon jälkeen tehtävää korvien jälkitarkastusta ei enää suositella rutiininomaisesti. Jälkitarkastuksen tarkoitus on ollut varmistaa, ettei lapsella ole välikorvaeritteestä johtuvaa kuulon heikkenemistä.
Korvien jälkitarkastuksen tarve tulee harkita yksilöllisesti. Se on tarpeen esimerkiksi silloin, jos lapsella on tiheästi toistuvia korvatulehduksia tai jos vanhempi huomaa lapsen kuulossa poikkeavuutta esimerkiksi puheen kehityksen viivästymisenä.
Aika parantaa tulehduksen ja kierteen
Korvatulehduksen aiheuttavat yleensä bakteerit ja virukset yhdessä. Toistuvat tulehdukset ovat yleisimpiä 0–2-vuotiailla lapsilla, ja mahdollinen kierre päättyy usein, kun lapsi täyttää kaksi vuotta. Jos kaksivuotispäivä on syksyllä, voi tulehduksia tulla flunssakauden vuoksi vielä talven ajan.
Osalla lapsista on perinnöllinen alttius korvatulehduksiin, mutta heilläkin ne vähenevät iän myötä. Myös korvatulehduskierre päättyy itsestään ajan kuluessa.
Aiemmin laajasti käytössä ollutta korvien putkitusta suositellaan Käypä hoito -suosituksessa lähinnä silloin, jos erite ei ole hävinnyt lapsen korvasta kolmessa kuukaudessa. Korvien putkituksen on tärkeä perustua yksilölliseen, tarkkaan arviointiin.
Ksylitoli ehkäisee
Flunssa altistaa korvatulehdukselle, koska korvatorven toiminta häiriintyy limakalvoturvotuksen seurauksena. Korvatulehdusta voi siis pyrkiä ehkäisemään välttelemällä hengitystieinfektioita.
Influenssan aikana korvatulehduksen voi ehkäistä aloittamalla varhain influenssalääkityksen. Antibiootin aloittaminen tavallisen flunssan alussa ei estä tulehduksen syntyä. Pneumokokkirokote auttaa ensisijaisesti vakavien pneumokokkitautien (aivokalvontulehdus, sepsis, keuhkokuume) ehkäisyssä.
Korvatulehdusten ehkäisyyn on tutkimuksissa löydetty yksi tehokas itsehoitokeino: säännöllisesti viidesti päivässä käytetty ksylitoli ehkäisee tulehduksia. Maitohappobakteereilla ei ole osoitettu olevan merkittävää ennaltaehkäisevää vaikutusta, mutta antibioottihoidon aikana ne ehkäisevät tai lieventävät ripulia.
teksti: Marjaana Roponen
kuva: iStockphoto
asiantuntijana lasten infektiolääkäri, dosentti Aino Ruohola, Tyks Lasten ja nuorten klinikka
Julkaistu: Terveydeksi! 3/2018
