Terveys | 12.12.2022 | VIRVE JÄRVINEN | ISTOCKPHOTO

Olisiko se sittenkin migreeniä?

Kaikki päänsärky ei ole migreeniä, eikä migreeni ole vain päänsärkyä. Migreeni on monimuotoinen sairaus, jonka hoidossa nopeus on valttia.

Sauvat käteen ja suihkimaan! Liikunta laittaa verenkierron liikkeelle ja lenkin jälkeen on parempi olo. Päänsärky jää lenkkipolun varteen. Tuttu, hyvää tarkoittava neuvo on migreenissä huono.

– Liikuntalääke ei migreenikohtaukseen tepsi. Se saattaa päinvastoin pahentaa sairastuneen oloa, neurologian erikoislääkäri, dosentti Ville Artto kertoo.

Migreeni on toistuvia kohtauksia aiheuttava päänsärkysairaus. Kova, jyskyttävä päänsärky on tunnetuin ja yleisin migreenin oire, mutta ihmisellä voi olla migreeni myös ilman päänsärkyä.

– Osalla migreenipotilaista huimaus tai aurat voivat olla haittaavin oire, Artto kertoo.

Migreenikohtauksessa aistit usein herkistyvät, ja tavalliset äänet, valot tai hajut koetaan voimakkaampina ja epämiellyttävinä. Pahoinvointi, oksentelu ja ripulointi voivat nekin olla osa migreeniä. Osalle sairastuneista tulee neurologisia puutosoireita eli auroja, kuten näkökenttään ilmaantuvia kirkkaita valoja ja laajenevia sahalaitakuvioita, puhehäiriöitä, toispuoleista puutumista ja jopa ohimeneviä halvausoireita.

– Omien oireiden tunnistaminen migreeniksi voi joskus olla vaikeaa, sillä kohtaukset ovat eri ihmisillä erilaisia. Yhden ja saman ihmisenkin migreeni voi olla eri kerroilla ja varsinkin eri-ikäisenä erilainen.

Migreenin tunnistaminen olisi tärkeää, jotta sitä osattaisiin hoitaa oikein. Niskahartiaseudun jumituksesta tulevan jännityspäänsäryn hoito-ohjeet eivät migreeniin tepsi.

– Hoitamaton, hankala migreeni voi haitata dramaattisesti toimintakykyä ja elämänlaatua.

Hitaasti kypsyvä koitos

Tyypillinen migreenikohtaus etenee vaiheittain. Ensimmäinen, ennakko-oireiden vaihe käynnistyy tunteja, jopa vuorokautta ennen särkyä. Sairastunut voi tuntea itsensä poikkeuksellisen väsyneeksi tai ärtyisäksi, ja hänelle voi tulla ruokaan liittyviä mielitekoja.

– Oireet ovat niin yleisluontoisia, että moni huomaa liittää ne migreeniin vasta jälkikäteen, sanoo Artto.

Mielialaan ja vireystasoon liittyvien oireiden jälkeen tulevat auraoireet ovat helpommin tunnistettavissa. Koska niitä tulee vain kolmasosalle, seuraavan vaiheen särky, pahoinvointi ja aistien herkistyminen voivat päästä yllättämään.

– Pahin oireilu kestää tunneista päiviin, joita seuraa eräänlainen ”krapulavaihe”: voimakas uupumus, lihassäryt ja ajatuksen juoksun vaikeudet, Artto kertoo.

Koska migreeni on oikutteleva sairaus, vaiheet voivat vaihtaa keskenään paikkaa. Kohtaus voi käynnistyä tänään yhdellä ja viikon päästä toisella tavalla.

– Päänsärkypäiväkirja auttaa tutustumaan omaan migreeniin ja hoitamaan sitä sille sopivalla tavalla. Siitä on apua myös hoitavalle lääkärille.

Migreeni syntyy aivoissa

Nykykäsityksen mukaan migreenikohtaus saa alkunsa aivojen syvissä osissa, esimerkiksi aivorungossa ja kolmoishermon gangliossa, josta vapautuu välittäjäaineita.

– Migreenissä kalsitoniinigeeniin liittyvän peptidin eli CGRP:n määrä verenkierrossa lisääntyy, mikä aiheuttaa aivokalvoille ja verisuoniin häiriöitä, jotka laukaisevat migreenioireet, Artto selittää.

Kukaan ei vielä tiedä täysin varmasti, miksi noin 12 prosentilla ihmisistä aivot toimivat Artton kuvailemalla tavalla – osalla muutaman kerran elämässään ja joillain pahimmillaan lähes päivittäin.

– Alttius migreeniin kulkee perimässä. Vaikka taipumus kulkee suvuittain, itse sairaus voi olla saman suvun jäsenillä hyvinkin erilainen.

Naisten hormonikierto on yleinen migreenioireita laukaiseva tekijä. Tämän vuoksi migreeni on naisilla vaihdevuosiin saakka miehiä yleisempi sairaus.

– Lapsetkin sairastavat migreeniä, ja tauti yleistyy murrosiässä.

Kova, jyskyttävä päänsärky on tunnetuin ja yleisin migreenin oire, mutta ihmisellä voi olla migreeni myös ilman päänsärkyä.

Migreenipotilaista noin 70 % on ollut poissa töistä tai opinnoista päänsäryn tai migreenin vuoksi edellisen 12 kuukauden aikana.

Lääke hoitaa ja ehkäisee kohtauksia

Migreenikohtausta hoidetaan tulehduskipulääkkeellä tai triptaaneilla. Triptaanit ovat reseptilääkkeitä, jotka vaikuttavat aivojen välittäjäaineisiin. Lääkettä otetaan heti migreenikohtauksen päänsärkyvaiheen alussa. Sen teho heikkenee, jos kipu pääsee etenemään.

Lääkäri voi määrätä kohtauksen hoitoon myös tulehduskipulääkettä.

– Jos käyttää tulehduskipulääkettä, flunssapäänsäryn hoitoon tarkoitettu annos ei välttämättä riitä. Lääkäri määrittelee oikean kerta-annostuksen. Migreenikohtaus kannattaa hoitaa kunnolla. Toistuvat, tehottomasti hoidetut migreenikohtaukset voivat altistaa migreenin kroonistumiselle, jolloin sairaus muuttuu aiempaa hankalammaksi vaivaksi.

– Kipu lisää kipua. Kroonisessa migreenissä tavallinen kosketus, esimerkiksi hiusten harjaaminen, voi tuntua epämiellyttävältä.

Kohtauslääkkeitä ei pidä käyttää myöskään liikaa. Liikakäyttö voi johtaa lääkepäänsärkyyn ja sitä kautta päänsäryn kroonistumiseen.

– Jos migreenikohtaukset toistuvat tiuhaan, kannattaa lääkitystä miettiä uudelleen. Estolääkitys voi olla kohtausten nopeaa lääkitsemistä parempi vaihtoehto.

Estolääkkeinä käytetään muiden sairauksien hoidosta tuttuja lääkkeitä tai niin sanottuja biologisia lääkkeitä eli CGRP-vasta-aineita.

Elintapahoito ehkäisee kohtauksia

Kohtauksille altistavien, yksilöllisten tekijöiden välttäminen on osa migreenin hoitoa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kirkkaat ja vilkkuvat valot, tuoksut ja kuumuus.

– Säännöllinen päivä- ja ateriarytmi saattaa vähentää kohtauksia. Vastaavasti valvominen ja verensokerin vaihtelut voivat laukaista tai pahentaa migreeniä.

Osa migreeniin sairastuneista karsii ruokavaliostaan kohtauksen mahdollisesti laukaisevia aineita. Syy-seuraussuhde migreenin ja tietyn ruoka-aineen välillä voi kuitenkin olla epäselvä.

– Migreeni voi herättää mielitekoja, jolloin mielitekoon syöty ruoka-aine ei välttämättä laukaiseekaan migreeniä – ehkä punaviiniä lukuun ottamatta, Artto kertoo.

Punaviini sisältää histamiinia ja tanniinia, joka voi nostaa keskushermoston serotoniinitasoja. Histamiini ja serotoniinitason nousu voivat altistaa päänsäryille.

Terveellisistä elintavoista ei kannata ottaa stressiä, sillä laukeava stressi saa usein rinnalleen laukeavan migreenin.

– Liikunta on sittenkin lääkettä migreeniin, mutta sitä pitää käyttää ennakoiden. Säännöllinen, kohtuukuormitteinen, liikkumissuositusten mukainen liikunta voi vähentää migreenikohtauksia.

Tietoa, vertaistukea ja malli päänsärkypäiväkirjasta löytyy Suomen Migreeniyhdistyksen sivuilta migreeni.org.

Hoida ja ehkäise migreeniä lääkkeellä

Tulehduskipulääke voi auttaa lievään migreeniin, kun lääkeannos on riittävän iso ja se otetaan ajoissa.
Triptaanit ovat migreenin täsmälääkkeitä, joita myydään nenäsuihkeena, nieltävinä ja kielen päällä sulavina tabletteina ja kynäruiskuun pakattuna. Markkinoilla on seitsemän erilaista triptaania, joiden vaikutuksissa on yksilöllisiä eroja. Ellei yksi auta, kannattaa kokeilla vielä ainakin yhtä tai kahta muuta valmistetta.
Pisimpään käytetyt migreenin estolääkkeet ovat muiden sairauksien hoidosta tuttuja lääkkeitä, esimerkiksi sydänlääkkeinä tuttuja beetasalpaajia, verenpainelääke kandesartaania, trisyklisiä masennuslääkkeitä tai epilepsialääkkeitä. Kroonisen migreenin hoitoon käytetään myös botuliinitoksiini-injektioita.
Uusimmat estolääkkeet ovat CGRP-vasta-aineita. Ne ovat niin sanottuja biologisia lääkkeitä, jotka vaikuttavat välittäjäaine CGRP:n molekyyliin tai sen reseptoreihin. Lääke on suonensisäinen lääke, josta on olemassa myös potilaan itse pistettävä muoto.
Gepantit ovat suun kautta otettavia CGRP-lääkkeitä. Tutkimuksissa ne ovat toimineet hyvin sekä kohtaus- että estolääkkeinä.

Asiantuntijana neurologian erikoislääkäri, dosentti Ville Artto, HUS ja Helsingin yliopisto

Julkaistu Terveydeksi! 4/2022