Sivusto
Lääkehaku
Apteekkihaku
Terveys | 14.09.2020 | TARU VANHALA | INGIMAGE
Pikatesti, antigeenitesti, vasta-ainetesti, PCR… Erilaiset testit ja testiteknologiat soveltuvat hieman eri käyttötarkoituksiin. Turvallisia ja toimiviksi osoitettuja kotitestejä testaukseen ei vielä kuitenkaan ole.
Suomessa ja maailmalla on käytössä eri tyyppisiä testejä koronavirustartunnan toteamiseen. Erilaiset testit ja testiteknologiat soveltuvat hieman eri käyttötarkoituksiin potilasdiagnostiikassa.
Testiteknologioita on kolmea päätyyppiä: Viruksen perimän havaitsevat testit (esimerkiksi PRC-testi), antigeenitestit, jotka havaitsevat muita viruksien osia ja serologiset testit, eli vasta-ainetestit.
Suomessa koronavirustartunnan testaukseen käytetään ensisijaisesti PCR-testejä, joihin käytettävä näyte on tyypillisesti nenä-nielunäyte.
Koronavirustartunnan diagnosoimiseen soveltuu myös antigeenitestit. Myös niissä näyte otetaan ensisijaisesti hengitysteistä. Antigeenitestien käyttöä puoltaa PRC-testejä edullisempi hinta ja suoritus nopeus, mutta testin käyttökelpoisuus riippuu suuresti testin herkkyydestä, joka vaihtelee eri testien välillä huomattavasti. Suomessa antigeenitestejä on nyt otettu käyttöön tiettyihin tilanteisiin, mutta PCR-testejä ne eivät toistaiseksi korvaa.
Vasta-ainetestit nimensä mukaisesti havaitsevat verinäytteestä elimistön virusta vastaan muodostamat vasta-aineet, eivät suoraan itse virusta. Koska vasta-aineet nousevat havaittavalle tasolle potilaan veressä vasta noin viikon-kahden kuluessa tartunnasta, nämä testit eivät sovellu tartunnan alkuvaiheen diagnostiikkaan. Sen sijaan niitä voidaan käyttää yksilö- tai väestötasolla virukselle altistumisen ja mahdollisesti muodostuneen vastustuskyvyn arvioimiseen.
Paljon käytetty termi pikatesti ei viittaa mihinkään tiettyyn testityyppiin, vaan sitä käytetään melko laajasti ja vaihtelevasti kuvaamaan hyvinkin erityyppisiä testejä ja laitteistoja. Pikatesti-termillä saatetaan viitata mihin tahansa tavallista nopeampaan testimenetelmään.
Kotitestit ovat tyypillisesti kaupoissa ja apteekeissa myytävien raskaustestien tyyppisiä tuotteita, joilla potilas näytteenoton lisäksi suorittaa varsinaisen testin ja tulkitsee tulokset itse, ilman terveydenhuollon ammattilaisia. Kotitestien suorittamisen täytyy olla helppoa, ja myös tulosten lukemisen ja tulkinnan tulee olla yksinkertaista. Toistaiseksi luotettavia ja toimivia kotitestejä koronavirustartunnan toteamiseen ei Suomen, eikä Euroopan markkinoilla valitettavasti ole.
Kotitestit on tärkeä erottaa kotinäytteenotosta, jossa potilas ottaa näytteen itsenäisesti, mutta toimittaa sen laboratorioon jatkokäsiteltäväksi ja ammattilaisten analysoitavaksi. Kotinäytteenottoa on kokeiltu useissa maissa. Vaikka siinä on monia mahdollisia etuja, haasteena koronavirusdiagnostiikassa on saada riittävän hyvälaatuinen ja edustava näyte, jotta testitulos olisi luotettava.
Sekä eri testityyppien että yksittäisten eri valmistajien testien välillä on huomattavia eroja suorituskyvyssä, eli esimerkiksi niiden herkkyydessä ja tarkkuudessa.
Herkkyydellä tarkoitettaan testin kykyä havaita luotettavasti kaikki positiiviset näytteet, jolloin negatiivinen testitestitulos kertoo luotettavasti ettei näytteessä ole virusta.
Tarkkuudella taas tarkoitetaan testin kykyä tunnistaa luotettavasti vain virusta sisältävät näytteet. Toisin sanoen, kun testin tarkkuus on hyvä, vain tutkittavaa virusta sisältävät näytteet tuottavat positiivisen tuloksen, eikä tule niin sanottuja vääriä hälytyksiä.
On kuitenkin syytä muistaa, että paraskaan laboratoriotesti ei ole 100 prosenttisen varma, ja monet tekijät näytteenotossa voivat vaikuttaa tulokseen.