‹ Takaisin

Terveys  |  20.12.2021   |  ESSI KÄHKÖNEN   |  ISTOCKPHOTO

Miksi meidät rokotetaan?

Suomalainen rokotusohjelma suojaa väestöä lukuisilta sellaisilta taudeilta, jotka muutoin aiheuttaisivat vakavia ja jopa kuolemaan johtavia sairastumisia. Silti yksi sadasta suomalaislapsesta jätetään rokottamatta.

Millaisilta taudeilta lapset rokotetaan Suomessa?

Suomessa kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus saada rokotus lukuisia eri tauteja, niiden jälkitauteja ja pitkäaikaisia haittoja vastaan. Jokainen rokotus annetaan sellaisessa iässä, että lapsi saa parhaan mahdollisen suojan oikeaan aikaan.

Varhaisin rokote annetaan jo kaksikuiselle vauvalle rotavirusripulia vastaan. Rotavirus on yleisin lasten ripuli-oksennustaudin aiheuttaja maailmassa. Korkeaa kuumetta, oksentelua ja ripulointia aiheuttavan taudin vaikeus­aste vaihtelee paljon, ja ennen rokotusten alka­mista noin 2 000 lasta joutui Suomessa ­sairaalahoitoon taudin takia.

Vakavia tautitapauksia ja jopa lapsikuolleisuutta ehkäisevät myös muut lasten rokotteet. Sairaudet, joita kyetään tehokkaasti ehkäisemään rokottein ovat aivokalvontulehdus, keuhkokuume, verenmyrkytys, ­pneumokokin aiheuttama korvatulehdus, kurkkumätä, jäykkä­kouristus, hinkuyskä, polio, kurkunkannentulehdus, vesirokko, tuhkarokko, vihurirokko, sikotauti, ihmisen papilloomaviruksen aiheuttamat syövät sekä kausi-influenssa.

Mitä voi seurata, jos lapsia ei rokoteta?

Kun tarpeeksi iso osa väestöstä on rokotettu, syntyy laumaimmuniteetti. Se tarkoittaa, että rokotetussa ihmisjoukossa tauti ei pääse leviämään ja aiheuttamaan epidemioita ja yksittäiset tautitapaukset tukahtuvat. Lasten kohdalla laumaimmuniteetin syntyyn tarvitaan rokotuksin ehkäistävissä taudeissa jopa 95 prosentin rokotuskattavuus.

Mitä useampi lapsi jätetään rokottamatta, sitä herkemmin laumaimmuniteetti ­rapautuu – ja taudit pääsevät leviämään. Yksi ­esimerkki tällaisista sairauksista on tuhkarokko. Se on viime aikoina aiheuttanut Suomessakin ­tietyillä alueilla pieniä epidemioita, kun lapsia on jätetty rokottamatta.

Tuhkarokko on hyvin herkästi tarttuva ja vaikea tauti. Ennen kuin rokotukset aloitettiin ­vuonna 1975, Suomessa kuoli 60- ja 70-luvuilla tuhkarokkoon keskimäärin kolme lasta vuodessa ja lähes jokainen lapsi sairasti taudin – usein vaikeine, jopa invalidisoivine jälkitauteineen.

Kuinka yleistä rokottamattomuus on Suomessa?

Rokottamattomuus on Suomessa onneksi harvinaista. Vain noin prosentti lapsista ei ole saanut lainkaan kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvia perusrokotuksia kolmanteen ikävuoteen mennessä. Kouluikään ehtineistä lapsista ilman perusrokotuksia jää vain 0,6 prosenttia.

Lasten rokottamattomuudessa on alueellisia eroja. Eniten rokottamattomia lapsia on Pohjanmaalla, Päijät-Hämeessä sekä Ahvenanmaalla.

Mistä rokotevastaisuus johtuu?

Vanhemmat, jotka kieltäytyvät rokotuttamasta lapsiaan, perustelevat kieltäytymistä tavallisimmin rokotusten haittavaikutuksilla. Osa on kenties menettänyt luottamuksensa lääkäreihin ja viranomaisiin.

Rokotekriittisyyden taustalla saattaa olla omia kokemuksia tai epäilyjä rokotteiden haitoista. Rokotevastainen vanhempi voi myös olla vaihtoehtolääketieteen kannattaja. ­Netti ja some ovat lisänneet rokotekriittisyyttä: moni tukeutuu rokottamattomuuspäätöksessään ennemminkin kanssaihmisten kokemuksiin kuin tutkittuun, viralliseksi luokiteltuun tietoon.

Kannattaa muistaa, että rokotteet ovat hyvin tutkittuja ja turvallisia. Yleisimmät rokotteista aiheutuvat haitat ovat pistoskohdan kipu ja paikallinen turvotus, jotka menevät ohi päivässä, parissa. Vakavammat haitat ovat äärimmäisen harvinaisia.

Mitä rokotteita tehostetaan aikuisiällä ja kuinka usein?

Lapsuus- ja nuoruusiässä annettuja jäykkäkouristus-, kurkkumätä- ja hinkuyskärokotuksia tehostetaan aikuisena 25, 45 ja 65 vuoden iässä. Poliorokotetta ei yleensä tarvitse tehostaa, ­mutta tehosterokotusta suositellaan, jos matkustaa polion riskimaihin tai sieltä saavutaan Suomeen.

Jos tietää lapsena sairastaneensa tuhka- ja vihurirokon sekä sikotaudin, sairastettujen tautien antama suoja riittää aikuisenakin. Epävarmoissa tapauksissa aikuinenkin rokotetaan näitä tauteja vastaan kahdella MPR-rokoteannoksella.

Mistä tietää, mitä rokotteita on saanut ja milloin?

Siinä, missä lasten rokotuksista ja niiden aikataulusta huolehtii neuvola tai kouluterveydenhuolto, aikuisten täytyy itse pitää huolta siitä, että he ovat saaneet kaikki kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotteet.

Jos tallessa on lapsuuden ­neuvolakortti, siihen on merkitty kaikki pienenä saadut rokotteet. Jos kortti on hävinnyt, voi tieto saaduista rokotteista olla salapoliisityön takana.

Neuvolakortin jatkona on aikoinaan ­annettu kouluterveydenhuollon rokotuskortti, johon on kirjattu saatuja rokotuksia. ­Lisäksi useimmat armeijan käyneet ovat saaneet palvelusaikana rokotuksia ja mukaansa rokotuskortin. Myös työterveyshuollossa ja yksityises­­sä terveydenhuollossa on omia rokotuskortteja.

Mitään keskitettyä järjestelmää vanhoille rokotustiedoille ei siis ole olemassa. Uusimmat tiedot viime vuosina annetuista rokotuksista löytyvät Omakanta-verkkopalvelusta.

Lasten rokotteet

• Rotavirusrokote rotavirusripulia vastaan annetaan 2 kk, 3 kk ja 5 kk iässä.
• Pneumokokkikonjugaatti- eli PVC-rokote aivokalvontulehdusta, keuhkokuumetta, verenmyrkytystä ja korvatulehdusta vastaan annetaan
• 3 kk, 5 kk ja 12 kk iässä.
• Viitosrokote (DTaP-IPV-Hib) kurkkumätää, jäykkäkouristusta, hinkuyskää, poliota ja Hib-tauteja, kuten aivokalvontulehdusta, kurkunkannentulehdusta ja verenmyrkytystä vastaan annetaan 5 kk ja 12 kk iässä. Nelosrokote (DTaP-IPV) muita edellä mainittuja paitsi Hib-tauteja vastaan annetaan 4 v iässä.
• Influenssarokote influenssaa vastaan annetaan vuosittain 6 kk–6 v iässä.
• Vesirokkorokote vesirokkoa vastaan annetaan 1,5–11 v iässä lapsille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa. Heille annetaan tehosterokote 12 v iässä.
• MPR-rokote tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan annetaan
• 12–18 kk iässä ja myös vesirokolta suojaava tehosterokote MPRV 6 v iässä.
• HPV-rokote ihmisen papilloomavirusten aiheuttamia syöpiä, kuten kohdunkaulan, emättimen, ulkosynnyttimien, peräaukon, peniksen sekä pään ja kaulan alueen syöpiä vastaan annetaan 10–12 v iässä.
• Dtap-tehosterokote kurkkumätää, jäykkäkouristusta ja hinkuyskää vastaan annetaan 14–15 v iässä.

Aikuisten rokotteet

• Dtap-tehosterokote kurkkumätää, jäykkäkouristusta ja hinkuyskää vastaan annetaan 25 v iässä.
• DT-tehosterokote kurkkumätää ja jäykkäkouristusta vastaan annetaan 45 v iässä, 65 v iässä sekä 10 v välein tästä eteenpäin.
• Influessarokote annetaan vuosittain 65 v täyttäneille.
• Yllä on listattu kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotteet, jotka ­kaikki suomalaiset saavat maksutta. Riskiryhmiin kuuluville tarjotaan rokotteita myös muita tauteja vastaan.

Asiantuntijana johtava asiantuntija Mia Kontio, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Julkaistu Terveydeksi! 4/2021