Terveys | 29.07.2022 | TARU VANHALA
Mikä on apinarokko?
Afrikan ulkopuolelle levinnyt apinarokko on julistettu uudeksi kansainväliseksi terveysuhaksi. Perinteisesti eläimestä ihmiseen tarttuva apinarokko leviää nyt ihmisestä toiseen.
WHO julisti viime viikolla Apinarokon uudeksi kansainväliseksi terveysuhaksi. Tautia on todettu jo ainakin 75 maassa, Suomi mukaan lukien.
Toisin kuin koronapandemian aiheuttanut covid19-virus, apinarokkovirus on ei ole uusi tuttavuus. Apinarokko tunnistettiin jo 1970-luvulla ja sitä on esiintynyt aika ajoin Afrikassa. Edellinen iso epidemia oli vuonna 2017 Nigeriassa.
Apinarokko on aiemminkin levinnyt Afrikan ulkopuolelle matkailun ja eläinten välityksellä. Nyt tartuntoja on tavattu myös henkilöillä, jotka eivät ole matkustaneet apinarokon tyypillisillä esiintyvyysalueille.
Miten apinarokko tarttuu?
Apinarokko on zoonoosi, eli ensisijaisesti eläimistä ihmisiin tarttuva tauti. Virus tarttuu ihmiseen tyypillisesti Afrikan mantereen villieläimistä, erityisesti jyrsijöistä. Tartunnan voi saada suorassa kontaktissa infektoituneeseen eläimeen veren, rakkuloiden tai muiden eritteiden välityksellä.
Apinarokko voi tarttua myös ihmisestä toiseen, tosin ei kovin herkästi. Tartunta tapahtuu yleensä suorassa kontaktissa sairastuneen ihmisen ihomuutoksiin tai pisaroiden välityksellä pitkään kestävässä kasvokkaisessa lähikontaktissa. Lyhyissä arkielämän kohtaamisessa tartuntariski on pieni. Tänä vuonna Afrikan ulkopuolella todetuista tartunnoista valtaosa on saatu seksissä.
Miten apinarokko oireilee?
Apinarokon oireet muistuttavat isorokon oireita, mutta taudinkuva on lievempi. Apinarokon itämisaika on noin 6–13 vuorokautta. Ensioire on tyypillisesti kuume, jonka jälkeen kasvoihin sekä käsien ja jalkojen alueelle muodostuu rakkulamaista ihottumaa. Ihomuutoksia voi esiintyä myös genitaali- ja peräaukon alueella.
Yleensä tauti paranee itsestään, mutta apinarokko voi aiheuttaa myös vakavan taudin puolustuskyvyltään heikentyneille yksilöille. Afrikan apinarokkoepidemioissa vakavampia tautimuotoja on todettu erityisesti lapsilla ja raskaana olevilla.
Vakavia tautitapauksia voidaan hoitaa uusilla viruslääkkeillä, lievä tauti paranee itsestään.
Miten tartuntaa voi ehkäistä?
Kuten muidenkin virustautien kohdalla, hyvä käsihygienia ja yskimishygienia vähentävät apinarokon tartuntariskiä.
Koska apinarokkovirus on isorokkoviruksen lähisukulainen, isorokkorokote suojaa todennäköisesti myös apinarokolta. Altistuneiden rokottamista olisi mahdollista harkita uuden sukupolven isorokkorokotteilla, joiden saatavuus valitettavasti on kuitenkin rajallinen. EU-maat selvittävät parhaillaan rokotteiden hankintaa yhdessä Euroopan komission kanssa.
Lähde: THL
