Terveys | 25.05.2018
Kesän kiusalaiset
Kesäisestä luonnosta voi nauttia parhaiten, kun suojautuu etukäteen kyyltä ja muilta ei-toivotuilta seuralaisilta. Puremien ja pistosten varalta on hyvä hankkia kotiapteekkiin ainakin kutinaa lievittävää voidetta, antihistamiinia ja punkkipihdit.
Kyypakkaus ei riitä hoidoksi puremaan
Valtaosa kyyn puremista sattuu kesä–elokuussa, jolloin liiku- taan paljon ulkona. Paras tapa välttää puremia on käyttää kumisaappaita ja liikehtiä tarpeeksi, jotta käärme osaa välttää ihmistä.
Jos kyy kuitenkin sattuu puremaan, on tärkeää pysyä rauhallisena ja pitää puremakohta mahdollisimman liikkumattomana. Myrkky leviää elimistössä imusuonistossa, ja mitä enemmän liikkuu, sitä nopeammin myrkky pääsee leviämään. Ensiavuksi voi ottaa kyypakkauksen, mutta kovin suurta apua siitä ei yksinään ole.
Jos kyy puree lasta tai vanhusta, on syytä soittaa hätänumeroon. Lasten ja vanhusten on päästävä hoitoon nopeasti, ja he tarvitsevat aina sairaalaseurantaa. Välitöntä sairaalahoitoa vaatii myös harvinainen kyyn pureman aiheuttama allergiareaktio, joka voi aiheuttaa hengityksen salpautumisen ja tajunnan menetyksen.
Sairaalassa puremaa voidaan lääkitä nestehoidolla, kortisonilla, antibiooteilla tai käärmeseerumilla eli vastamyrkyllä.
Terveellä aikuisella hoito ei ole yhtä kiireellistä, mutta puremaa kannattaa käydä näyttämässä terveyskeskuksessa. Oireet kehittyvät vähitellen muutamassa tunnissa. Purema-alueelle tulee yleensä sinipunertavaa turvotusta, ja se muuttuu kipeäksi. Tavallisia oireita ovat myös hengitysvaikeudet, suolisto-oireet ja päänsärky. Kivun lievitykseen voi ottaa parasetamolia.
Hyttysen pistoihin tehoaa antihistamiini
Hyttyset lähtevät liikkeelle erityisesti tuulettomina aikoina, jolloin ne etsivät veriateriaa lisääntyäkseen. Pistäessään ne erittävät ihmiseen ainetta, joka estää verta hyytymästä ja samalla aiheuttaa ikävää kutinaa.
Hyttysen pisto aiheuttaa melkein kaikille välittömän allergisen reaktion, ihosta hieman koholla olevan nokkospaukaman. Paukama kestää iholla muutaman tunnin ja oireilee kutisemalla. Lisäksi hyttysen pisto voi aiheuttaa viivästyneen allergisen reaktion, jolloin iholle syntyy isompi paukama, joka voi kestää useita päiviä. Usein se kutisee nokkospaukamia enemmän.
Paras tapa suojautua hyttysen pistoilta on käyttää suojaavia vaatteita ja hyttyskarkotteita. Jos hyttyset kuitenkin pääsevät pistämään, välittömän allergisen reaktion aiheuttamaa lievää kutinaa voi hoitaa apteekista saatavilla hyttyspuikoilla ja -voiteilla. Jos kutina on voimakasta, voi myös ottaa suun kautta antihistamiinia, jota myydään apteekeissa ilman reseptiä. Yliherkkien kannattaa ottaa antihistamiinia jo ennen hyttysenpistoille altistumista.
Viivästyneiden allergiareaktioiden hoitoon sopii kortisonivoide. Apteekista saatavaa hydrokortisonivoidetta kannattaa sivellä paksu kerros kutisevaan kohtaan. Kaikki kutinat kannattaa hoitaa, jottei iho mene liiasta raapimisesta rikki.
Vakava ampiaisallergia kannattaa siedättää
Ampiaiset ja mehiläiset ovat persoja makealle, joten kesäherkut, limsapullot ja mehukannut on syytä suojata, kun pöydän kattaa ulos. Sekä ampiaiset että mehiläiset pistävät yleensä vain uhattuina, joten hätistelyä kannattaa välttää.
Ampiaisen tai mehiläisen pisto aiheuttaa iholle punaisen ja kipeän paukaman, jonka ympärillä iho turpoaa ja tulehtuu. Lisäksi pistokohta saattaa kutista. Yksittäinen pisto ei ole terveelle aikuiselle yleensä vaarallinen. Jos ampiaisen myrkylle sattuu olemaan allerginen, seurauksena voi kuitenkin olla vakava allerginen reaktio, joka salpaa hengityksen ja vaatii nopeaa sairaalahoitoa.
Ampiaisen piston aiheuttamaa kutinaa voi hoitaa hyttysen piston tapaan antihistamiini- tai kortisonivoiteella tai suun kautta otettavalla antihistamiinitabletilla. Säryn lievittämiseen voi ottaa reseptivapaata särkylääkettä. Lisäksi pistokohtaan voi laittaa kylmänkostean kääreen rauhoittamaan reaktiota. Tavallisesti oireet menevät ohi 2–7 päivässä.
Jos on aikaisemmin saanut vakavan allergisen reaktion ampiaisen tai mehiläisen pistosta, kannattaa selvittää, kummasta reaktio tuli. Yleensä ihmiset ovat allergisia vain jommallekummalle, eivät molemmille. Sen jälkeen kannattaa harkita siedätyshoitoa, jotta jatkossa voisi välttyä vaarallisilta kohtauksilta.
Punkki levittää vaarallisia tauteja
Punkkien eli puutiaisten määrä on viime vuosina kasvanut nopeasti, ja punkin puremia havaitaan jopa melkein vuoden ympäri. Vilkkain punkkikausi on kuitenkin huhtikuusta lokakuuhun.
Punkin purema itsessään ei ole ihmisille vaarallinen, mutta punkki saattaa tartuttaa joko puutiaisaivokuumevirusta tai borrelia- bakteeria. Puutiaisaivokuumeelta voi suojautua kolmen rokotteen sarjalla, mutta borrelioosia vastaan ei ole rokotetta. Siksi paljas iho on tärkeää piilottaa punkeilta pitkähihaisilla ja -lahkeisilla vaatteilla, kun liikkuu luonnossa punkkien esiintymisalueella. Ulkoilun jälkeen kannattaa päivittäin tehdä punkkisyyni ja tarkistaa erityisesti ohuet ihoalueet, kuten jalkataipeet.
Jos huomaa punkin kiinnittyneen ihoon, se kannattaa välittömästi poistaa joko punkkipihdeillä tai hätätapauksessa sormin. Punkin puristamista tulee välttää, jotta se ei oksenna suolensa sisältöä ja mahdollista taudinaiheuttajaa ihon sisään.
Jos punkin poiston jälkeen iholle tulee 1–2 senttimetriä leveä ihottumajälki, joka häviää parissa päivässä, lääkäriin ei tarvitse lähteä. Silloin kyse on piston aiheuttamasta ihoärsytyksestä.
Jos iholle ilmaantuu vähintään 5 senttimetriä leveä punainen ihottuma, jonka koko kasvaa vähitellen, kyseessä on luultavasti borrelioositartunta. Silloin on syytä hakeutua nopeasti lääkäriin.
Teksti Hanna Vilo
Kuva iStockphoto
Asiantuntijoina anestesiologian erikoislääkäri Markku Taittonen, Tyks ja ihotautien erikoislääkäri Risto Oksman, Mehiläinen
Julkaistu Terveydeksi! 2/2018
