Sivusto
Lääkehaku
Apteekkihaku
Terveys | 30.03.2020 | HANNA VILO | INGIMAGE
Pimeän talven jälkeen saattaa yllättäen iskeä kevätväsymys. Taustalla on usein unenpuute, ja siksi vaiva on onneksi mahdollista hoitaa itse – jos vain malttaa nukkua.
Kevätväsymys hiipii usein hieman salakavalasti elämään. Pitkään ja hartaasti odotettu valoisa aika ei heti tunnukaan niin hyvältä kuin on odottanut. Syynä on yleensä vähitellen kerääntynyt univelka: Kun ulkona on valoisaa ja aurinkoista, siellä luonnollisesti oleskellaan entistä pidempään, ja samalla nukkumaanmeno lykkääntyy. Kun aamulla täytyy herätä samaan aikaan kuin aikaisemminkin, yöunet jäävät tavallista lyhyemmiksi.
Usein kevätväsymys iskee maaliskuun loppupuolella ja jatkuu vielä jonkin aikaa huhtikuussa. Erityisesti kellojen siirto sotkee nukkumisrytmiä. Kesäaikaan siirryttäessä menetetään tunti, ja se saattaa tuntua sisäisen kellon toiminnassa jopa viikon ajan. Uni ei virkistä kuten tavallisesti, sillä se on laadultaan katkonaisempaa ja kevyempää.
Erityisesti iltavirkut ovat vaarassa väsyä keväisin, sillä heillä kesäaikaan siirtyminen tuottaa eniten hankaluuksia. Iltavirkuilla sisäisen kellon määrittelemä vuorokausi on hieman pidempi kuin muilla, minkä takia myös nukkumaanmeno lykkääntyy muita helpommin. Iltavirkkujen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota säännöllisiin nukkumaanmenoaikoihin.
Vaiva on onneksi helppo hoitaa: täytyy malttaa mennä pehkuihin ajoissa. Jotta kevätväsymys ei pääse iskemään, on siis tärkeää tiedostaa oma unentarve ja huolehtia, että univelkaa ei kerry. Useimmat ihmiset tarvitsevat 6–9 tuntia unta yössä sekä pimeään että valoisaan vuodenaikaan. Jotkut voivat kuitenkin tarvita enemmän ja toiset vähemmän.
Vaikka valoisat illat houkuttelisivat, sisälle kannattaa tulla hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa. Valolla on välitön virkistävä vaikutus, ja siksi uni ei yleensä tule heti, kun tulee ulkoa sisälle. Hyvä tapa houkutella nukkumatti paikalle on oleskella sisällä hämärässä ja puuhastella jotakin rentouttavaa, joka ei aktivoi aivoja.
Jotta nukahtaminen onnistuu hyvin, älylaitteiden käyttö kannattaa lopettaa hyvissä ajoin ennen haluttua nukahtamisaikaa. Näytöltä tuleva valo estää elimistössä yöhormoni melatoniinin tuotantoa, jota tarvitaan nukahtamiseen. Esimerkiksi parin tunnin älylaitteen käytön jälkeen kestää noin tunnin ennen kuin elimistön oma melatoniinimäärä nousee väsyttävälle tasolle. Älylaitteita voi toki illallakin vilkaista, mutta yleensä niiden käyttö on hyvä lopettaa puolesta tunnista tuntiin ennen nukkumaanmenoa.
Hieman sykettä kohottava liikunta parantaa sisäisen kellon toimintaa, minkä takia se auttaa myös nukkumaan hyvin.
Tuoreen tutkimuksen mukaan sisäisen kellon tahdistamisen kannalta parhaat liikkumisajankohdat ovat aamulla noin seitsemän aikaan ja iltapäivällä kolmen ja viiden välillä. Säännöllinen liikunta edistää unta, jos liikkuu vähintään 2–3 kertaa viikossa 45–60 minuuttia kerrallaan. Kaikille optimaalisiin aikoihin liikkuminen ei tietenkään ole mahdollista. Jos nukkumisen kanssa on ongelmia, liikuntaa kannattaa keventää. Myöhään illalla ei kannata enää harrastaa rankkaa liikuntaa.
Koska taustalla on unenpuute, itseään ei voi syödä pirteäksi. Kevätväsymyksestä kärsivän kannattaa kuitenkin välttää käyttämästä liikaa virkistäviä nautintoaineita, kuten kahvia, energiajuomia, alkoholia ja tupakkaa. Erityisesti alkoholi on keskushermostoon vaikuttava aine, joka alkaa häiritä unenlaatua jo hyvin pieninä annoksina. Pieni määrä alkoholia voi auttaa nukahtamaan, mutta samalla se rikkoo unen rakenteen. Alkoholi tekee unesta katkonaisempaa ja kevyempää, jolloin se ei enää virkistä kunnolla.
Jos väsymys on toistunut aiemmin nimenomaan keväisin ja helpottuu nukkumalla enemmän, syy on todennäköisesti taas keväässä. Jos ei nukkumisesta huolimatta piristy, taustalla on todennäköisesti jokin vakavampi syy, joka on syytä selvittää.
Kevätväsymys menee suurella enemmistöllä nopeasti ohi. Useimmilla se kestää 2–3 viikkoa, minkä jälkeen olo tuntuu jo paljon virkeämmältä. Elimistö tottuu melko nopeasti vähitellen kasvavaan valon määrään. Suurimmalla osalla olo kohenee kesää kohti, sillä aurinko, valo ja lämpö tuovat elämään lisää iloa. Toukokuu on yleensä jo tarmoa täynnä.
Teksti Hanna Vilo, kuva ingimage
Asiantuntijana tutkimusprofessori Timo Partonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Julkaistu Terveydeksi! 1/2020