Terveys | 08.06.2020 | TARU VANHALA | INGIMAGE
Glaukooma etenee salakavalasti
Glaukooma yleistyy väestön ikääntyessä. Jopa 100 000 suomalaista sairastaa tautia tietämättään. Hitaasti etenevä sairaus voi johtaa jopa sokeutumiseen.
Glaukooma on vakava näköhermon sairaus, joka etenee hitaasti oireettomana ja löydetään usein sattumalta.
- Keskinäön tarkkuus säilyy pitkään hyvänä. Koska glaukooma aiheuttaa näön heikkenemistä usein vasta pitkälle edettyään, taudin toteaminen voi viivästyä”, silmätautien erikoislääkäri Mika Harju kertoo.
Syytä glaukoomaan ei tiedetä. Sairaus yleistyy iän mukana ja sen yleisin riskitekijä on kohonnut silmänpaine. Glaukoomaa kutsutaankin hieman harhaanjohtavasti silmänpainetaudiksi, vaikka kaikilla potilailla silmänpaine ei nouse. Muita taudin riskitekijöitä ovat perimä, likinäköisyys ja diabetes.
Harju suosittelee kaikille säännöllisiä silmälääkärikäyntejä 40 ikävuoden jälkeen, etenkin, jos suvussa esiintyy glaukoomaa. Edetessään glaukooma voi aiheuttaa pysyviä näkökenttäpuutoksia, näkökentän kapenemista tai jopa sokeutumisen.
- Näkökyvyn säilyttämisen kannalta taudin varhainen havaitseminen on tärkeää.
Sairauden pystyy varmuudella toteamaan vain silmälääkäri.
Moni sairastaa tietämättään
Glaukooma on maailman yleisin peruuttamattoman näön heikkenemisen syy ja toiseksi yleisin syy sokeutumiseen. Maailmassa arvioidaan olevan noin 100 miljoonaa glaukoomapotilasta, joista sokeita on noin kymmenesosa. Suomessa glaukoomalääkkeistä kelakorvausta saa yli 100 000 henkilöä ja arviolta yhtä moni ei tiedä sairaudestaan.
Ritva Kivimäen sairaus löydettiin noin kymmenen vuotta sitten sattumalta hänen hakeuduttuaan silmälääkäriin oikean silmän sumentumisen takia. Sumentuminen johtui verkkokalvon päälle kasvaneesta ryppykalvosta, mutta samalla lääkäri totesi Kivimäellä myös korkeat silmänpaineet. Glaukoomadiagnoosi vahvistui myöhemmin lisätutkimusten myötä.
Diagnoosi säikäytti Kivimäen, mutta glaukooma ja paineet saatiin nopeasti kuriin päivittäin tiputettavilla silmätipoilla. Näkökykykään ei ole dramaattisesti heikentynyt diagnoosin jälkeen.
– Vain sivunäkö on jonkin verran kaventunut näkökenttäpuutoksien johdosta.
Nykyään Kivimäki toimii Suomen Glaukoomayhdistys ry:n puheenjohtajana ja kannustaa toisia glaukoomadiagnoosin saaneita.
- Glaukooman kanssa pärjää kyllä, kunhan käy säännöllisesti lääkärissä ja käyttää lääkkeitä ohjeiden mukaisesti. Toki toisilla sairaus voi olla vakavampikin.
Glaukoomaa hoidetaan päivittäin silmänpainetta alentavilla tipoilla.
Vertaistuki tärkeä osa hoitoa
Glaukoomaa hoidetaan silmänpainetta alentavien silmätippojen lisäksi laserhoidolla sekä leikkauksilla. Leikkauksia on muutamia erilaisia, joilla parannetaan nesteen ulosvirtausta silmästä ja siten alennetaan silmänpainetta. Lääkäri valitsee jokaiselle potilaalle parhaiten soveltuvan leikkaustekniikan.
Kivimäki korostaa vertaistuen merkitystä jatkohoidossa.
- Vertaisilta saatu tieto ja tuki on todella tärkeää potilaalle diagnoosin jälkeen. Se säästää myös hoitohenkilökunnan resursseja, kun potilaat saavat kerhossa vastauksia moniin askarruttaviin kysymyksiin.
Glaukoomayhdistys ry on valtakunnallinen potilasjärjestö, joka järjestää kerhotoimintaa tällä hetkellä 14 paikkakunnalla. Glaukoomakerhot ovat avoimia kaikille eli niihin voi osallistua, vaikka ei olisikaan yhdistyksen jäsen.
Kerhotoiminnan lisäksi yhdistys järjestää sairauteen liittyviä teemapäiviä, yleisöluentoja ja jäsentilaisuuksia ympäri Suomen, ylläpitää kotisivuja, Facebook-sivua ja suljettua ryhmää sekä julkaisee Glaukooma -nimistä jäsenlehteä.
Lisää yhdistyksestä ja tietoa glaukoomasta: www.glaukoomayhdistys.fi
Facebookissa: Glaukoomayhdistys ry sekä suljettu ryhmä nimeltä: Glaukoomavertaisryhmä
