Sivusto
Lääkehaku
Apteekkihaku
Terveys | 02.09.2019 | Virpi Ekholm | iStockphoto
Tyypin 2 diabeteksen hoitoon on tullut viime vuosina paljon uusia lääkkeitä. Miten lääkkeet toimivat, kenelle ne sopivat ja miten oikea lääkitys valitaan?
Tyypin 2 diabeteksessa haima tuottaa insuliinia, mutta se vaikuttaa heikosti tai insuliinia ei ole tarpeeseen nähden riittävästi. Tämän vuoksi verensokeri on jatkuvasti koholla. Vuosien kuluessa haiman insuliinin tuotanto voi lopulta ehtyä kokonaan.
Sairauden tärkein hoito ovat elintavat: terveellinen ruokavalio, painonhallinta ja säännöllinen liikunta. Niiden ohella tarvitaan usein myös lääkitystä.
Tyypin 2 diabeteksen hoito ei ole vain verensokerin hoitoa. On tärkeää hoitaa myös kohonnutta verenpainetta ja veren rasva-arvoja sekä estää veren liiallista hyytymistä. Kokonaisvaltainen hoito ehkäisee tehokkaasti diabeteksen lisäsairauksia.
Metformiini on edelleen tyypin 2 diabeteksen ensisijainen lääke, jos se sopii potilaalle. Se on pitkään käytetty, tehokas ja edullinen. Jos metformiinin teho ei riitä, sen rinnalla voidaan käyttää yhtä tai useampaa muuta lääkevalmistetta tai insuliinia.
Metformiini vähentää maksan sokerin tuotantoa. Se hillitsee myös ruokahalua ja vaikuttaa suotuisasti veren rasva-arvoihin.
Pieni osa potilaista saa metformiinista vatsavaivoja, useimmiten ripulia, joka voi estää lääkkeen käytön. Lääke ei sovi myöskään, jos potilas sairastaa vaikeampaa munuaisten vajaatoimintaa. Silloin pohditaan muita lääkevaihtoehtoja yhdessä lääkärin kanssa.
Gliptiinit ovat tablettilääkkeitä, jotka nostavat elimistön oman suolistohormonin pitoisuutta. Tämä lisää insuliinin eritystä haimasta aterian yhteydessä ja jarruttaa maksan sokerin tuotantoa. Gliptiinit sopivat yleensä lähes kaikille.
Pistettävät suolistohormonijohdokset eli GLP-1-analogit (dulaglutidi, eksenatidi, liksisenatidi, liraglutidi, semaglutidi) vaikuttavat vastaavalla mekanismilla kuin gliptiinit mutta ovat tablettilääkkeitä tehokkaampia. Uudet valmisteet ovat aiempaa pitkävaikutteisempia, ja niitä annostellaan vain kerran viikossa. GLP-1-analogit voivat alentaa myös painoa, joten ne sopivat erityisesti ylipainoisille.
Uusin vaihtoehto tyypin 2 diabeteksen hoidossa ovat gliflotsiinit, jotka lisäävät sokerin erittymistä munuaisista virtsaan. Tämä alentaa verensokeria, verenpainetta ja usein myös painoa.
Gliflotsiineja kutsutaan myös SGLT2-estäjiksi, koska ne estävät munuaisissa kyseisen proteiinin toimintaa. Markkinoille on tulossa uusi valmiste, sotagliflotsiini, joka vaikuttaa SGLT2:n ohella suoliston SGLT1-proteiiniin ja sitä kautta sokerin imeytymiseen.
Gliflotsiinit eivät tehoa, jos potilas sairastaa munuaisten vajaatoimintaa. Ylimääräinen sokeri virtsassa voi lisätä alttiutta virtsatie- ja hiivatulehduksille, mikä on joillakin potilailla estänyt lääkkeen käytön.
Lääkehoidon valinta perustuu potilaan yksilölliseen tilanteeseen, sairauden luonteeseen sekä mahdollisiin vasta-aiheisiin, jotka estävät joidenkin lääkkeiden käytön. Myös muut sairaudet, kuten sepelvaltimotauti tai sydämen vajaatoiminta, vaikuttavat siihen, mikä on juuri kyseiselle potilaalle paras hoito.
Hinta ja Kela-korvattavuus voivat myös vaikuttaa lääkevalintaan. Pistettävät GLP-1-analogit ovat Kela-korvattavia vain, jos potilaan verensokeria ei ole saatu hallintaan tablettilääkkeillä ja painoindeksi on vähintään 30.
Tyypin 2 diabetekselle on ominaista, että haiman insuliinin tuotanto vähenee vuosien mittaan. Silloin hoitoon voidaan liittää insuliini.
Sen lisäksi, että uudet lääkkeet laskevat verensokeria, niillä on monia muitakin edullisia vaikutuksia tyypin 2 diabeetikon elimistössä.
Käynnissä on laajoja tutkimuksia, joissa selvitetään eri lääkeaineiden vaikutuksia sydänsairauksiin, aivoverenkierron häiriöihin, munuaisten toimintaan sekä haiman insuliinin erityksen säilymiseen. Tutkimustietoa aiheesta saadaan koko ajan lisää.
Uusia valmisteita tulee käyttöön ja aikaisempien valmisteiden käyttö laajenee. Myös uusia valmistemuotoja kehitetään: GLP-1-analogi semaglutidista on jo kehitetty suun kautta otettava valmiste, jonka tehoa verensokerin alentamisessa tutkitaan parhaillaan.
Asiantuntijana ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka, Diabetesliitto
Julkaistu Terveydeksi! 3/2019