Ravitsemus ja liikunta | 08.12.2017
Testissä hittijumppa Lavis
Lavis eli lavatanssijumppa sai suomalaiset kuntoilemaan perinteisten iskelmäkappaleiden tahtiin. Testasimme, miten tunti sopii ryhmäliikuntaa ja tanssiaskelia kaihtaneelle.
Helsingin Paloheinän jäähallin jumppasaliin on ruuhkaa aamuyhdeksältä. Salissa on alkamassa Lavis-jumppa eli tunti, jossa jumpataan ja tanssitaan ilman paria kotimaisten lavatanssikappaleiden tahtiin. Kuutisenkymmentä naista sekä yksi mies asettautuu säntillisiin riveihin. Viimeisimmästä ryhmäliikuntakokemuksestani on jo aikaa, ja kankeat aerobickokemukset mielessäni asetun salin perälle.
– Tervetuloa Lavikseen eli lavatanssijumppaan, toivottaa Pakilan Voimistelijoiden ohjaaja Kirsi Ahveninen iloisesti.
– Tämä tunti sopii kaikille, jotka tykkäävät suomalaisesta lavatanssimusiikista. Muille tunti saattaa olla vähän kiusallinen.
Kuvaus kuulostaa sopivalta kaltaiselleni hiihtäjälle, joka on salaa haaveillut tanssimisesta, muttei ole ikinä uskaltanut lavoille. Tällä tunnilla ei tarvitse pelätä, että astuisi partnerin varpaille.
Valssia, rumbaa, humppaa ja rokkia
Lavatanssijumppa eli Lavis on suomalainen liikuntamuoto. Se sai alkunsa, kun lajin äidit, liikunnanohjaaja Sirkku Pusa ja fysioterapeutti Johanna Partanen, työskentelivät Kouvolan kaupungin liikuntapalveluissa. Tanssitaustainen Sirkku Pusa ohjasi suosittuja tanssillisia jumppia, ja Johanna Partanen taas veti ryhmilleen ihan tavallista liikunnanohjausta.
– Aluksi katselin vierestä, kuinka Sirkun vetämistä tanssijumpista tuli yhä suositumpia, Partanen kertoo lajin syntyhistoriasta.
Pikkuhiljaa Partanen alkoi ottaa tanssillisia elementtejä myös omaan ohjaukseensa. Hän veti tuolloin seniori- ja erityisryhmiä ja huomasi, kuinka hyvin tanssi toi liikunnan iloa eri taustaisille jumppaajille.
– Tanssilliset tunnit olivat niin ohjaajille kuin osallistujille helppoa, hauskaa ja hikistä puuhaa. Niiden pohjalta kehitimme Lavis-jumpan vuonna 2014, Partanen muistelee.
Ohjattuja Lavis-jumppia tarjotaan jo ympäri Suomea, ja löytyypä Ruotsistakin tunteja. Ohjaaja Kirsi Ahvenisen tunneilla käy viikoittain satoja Laviksesta innostuneita jumppaajia.
– Lavis-tunnilla monet naiset voivat kuvitella, että heillä on täydellinen tanssipari joka tanssissa. Jos oma mies ei ole innostunut tanssimisesta, pääsee Lavis-tunneilla vaihtamaan mielikuvitusparia vaikka joka tanssin jälkeen, Ahveninen nauraa.
Ahvenisen iloinen olemus valtaa koko salin, ja vaikkei tuntisikaan kaikkia tunnilla soitettuja kappaleita, humpan rytmi tarttuu ensikertalaiseenkin.
Lavis sopii kaikenlaisille liikkujille. Tunnit ovat hyvin muokattavissa, ja koulutetut ohjaajat voivat tehdä niistä todella vauhdikkaita tai rauhallisempia ryhmän mukaan, Partanen kuvailee.
Rauhallisemmilla tunneilla tanssitaan enemmän valssia ja rumbaa, vauhdikkailla tunneilla keskitytään enemmän humppaan ja rokkiin.
Ryhti, tasapaino ja koordinaatio paranevat
Lavis-tunnit koostuvat yksinkertaisista periaatteista: jokaista tanssilajia tanssitaan aina kaksi kappaletta peräkkäin, kaikki liikkeet tehdään seisaallaan, eikä tunneilla ole varsinaisia lihaskunto-osuuksia tai erillisiä lämmittelyjä. Samoin tunteihin kuuluu monesti humoristisuus.
Huomaan nopeasti, kuinka mukava on tanssia samaa lajia kaksi kappaletta. Näin juuri oppimia askelia saa soveltaa myös seuraavat minuutit. Vaikka cha-cha-cha ei onnistukaan ensimmäisen kappaleen aikana, sujuu se kuin itsestään jo seuraavan, Anita Hirvosen esittämän laulun tahtiin. Koreografiat ovat hauskoja, ja päädymme muun muassa lypsämään lehmiä, tarjoilemaan drinkkejä ja paukuttelemaan kantapäitä ja varpaita humpan tahtiin. Nostan rintakehääni ja vedän vatsaani sisään – niin kuin huomaan muidenkin liikkujien tekevän. Tanssiessa huono ryhti ei tule kuuloonkaan, vaan vatsalihakset ja selkälihakset aktivoituvat.
– Hyvä tanssiasento vahvistaa keskivartaloa, Partanen toistaa huomioni.
Fysioterapeutti kertoo, että Lavis kehittää myös peruskuntoa ja esimerkiksi kävelyyn verrattuna tehokkaasti tasapainoa, koordinaatiota ja hyppyjen kautta luustoa.
Kun tulee tangon vuoro, ryhtini ojentuu entisestään, pikkurillini koukistuvat ja leukani nousee kohti terveitä itseluottamuslukemia. Huomaan kaipaavani jalkoihin korkokenkiä ja ylleni Tanssi tähtien kanssa -luomusta, sillä nyt tanssitaan tosissaan.
Partanen nauraa myöhemmin korkokenkähaaveilleni.
– Tanssilenkkari on tunneilla kaikista paras jalkine. Jos tunneilla tehdään twistejä eli äkillisiä käännöksiä, kenkä hiukan liukuu, jolloin niveliin ei tule niin kovaa painetta. Alkuun pääsee kuitenkin ihan tavallisilla sisäliikuntaan tarkoitetuilla kengillä. Lisäksi tunneille tarvitaan hyvä mieli ja juomapullo.
Tanssi on jumppaa myös aivoille
On sanottu, että Lavis yhdistää tanssin ja jumpan parhaimmat puolet. Olen tottunut liikkumaan joko matkaa, aikaa tai sykettä mitaten. Lavis-tunnilla huomaan ajantajuni kadonneen. Kaikki keskittymiseni menee musiikin ja liikkeiden yhdistämiseen. Jossain vaiheessa otan vesipullosta hörpyn ja mietin samalla, missäköhän sykealueilla tunnilla mennään.
– Sykkeen mittaus ja suorittaminen eivät kuulu Laviksen perusolemukseen. Puhummekin lajista hyvän mielen terveysliikuntana. Tunneilla saa tulla hiki, mutta äärimmäisiä ei vaadita, Partanen selittää.
Vedän Ahvenisen näyttämiä liikkeitä ”hikisenä, vakavana, ihan tosi täysii”, kuten tämän hetken listahitissä lauletaan lavatanssien vetovoimasta ja siitä hetkestä, kun tanssi vie mukanaan. Kyseessä on flow-tila, joka lisää tutkimusten mukaan yleistä tyytyväisyyttä, tuottavuutta ja tekemisen laatua. Tanssin neurotiedettä tutkinut Hanna Poikonen kuvaa, että tällöin aivojen loogisesta päättelystä ja yksityiskohtaisesta huomioimisesta vastaavan neuroniverkoston aktivaatio vähenee, mikä antaa myös tilaa luovuudelle.
– Tanssillinen liikunta on samalla aivojumppaa, kun opetellaan koreografioita tai askelkuvioita. Tanssin on todettukin ehkäisevän erilaisia muistisairauksia, Partanen sanoo.
Tutkimusten mukaan liikunta kohottaa mielialaa, ja liikuntaa käytetäänkin yhä useammin masennuksen hoidossa. Laviksessa korostetaan hyvää mieltä ja liikunnan iloa kulutettujen kalorien sijaan.
Tunti päättyy Johanna Kurkelan kauniiseen balladiin, jonka tahtiin venyttelemme. 60 minuuttia on mennyt nopeammin kuin uskoinkaan. Nappaan juomapulloni ja kävelen uudella ryhdillä ulos salista.
Lisätietoja Laviksesta ja lähimmät Lavis-jumpat löydät osoitteesta lavis.fi. Voit myös kysyä alueesi liikuntatoimesta, liikuntaseuroista tai kuntosaleilta, järjestävätkö he Lavis-tunteja.
Lisää tietoa
Lavista altaassa ja tuolilla
Lavis-jumppa on kehitetty kaikenlaisille liikkujille, ja sitä voidaan soveltaa hyvin erilaisille ryhmille. Lavikselle on luotu erilaisia sisarlajeja, jotka sopivat myös henkilöille, joiden liikkuminen on huonontunut. Vuonna 2016 liikunnanohjaaja Sirkku Pusa ja fysioterapeutti Johanna Partanen kehittivät Allas-Laviksen, jossa jumpataan uima-altaassa.
– Allas-Lavis kehitettiin erityisesti nivelongelmaisille liikkujille. Vesi on myös armollinen elementti, koska pinnan alla ei niinkään näy se, mitä tekee, jolloin liikkeitä voi tehdä vapaammin omaan tahtiin, Partanen kertoo.
Viimeisin tulokas Lavis-perheessä on Vire-Lavis, jossa tanssijumpataan tuolia apuna käyttäen. Pääsääntöisesti tunneilla istutaan, mutta osa liikkeistä tehdään tuolista tukea ottaen. Tunnit ovat tarkoitettu henkilöille, joiden toimintakyky on heikentynyt.
Teksti Hannele Tavi
kuvitus Essi Kuula
Asiantuntijoina fysioterapeutti Johanna Partanen ja Lavis-ohjaaja Kirsi Ahveninen
Julkaistu: Terveydeksi! 4/2017
