Ravitsemus ja liikunta | 13.10.2020 | ANNE PENTTILÄ | ISTOCKPHOTO
Tarvitseeko iäkäs ravintolisiä?
Vanhenemisen varjolla meille tarjotaan monenlaisia ravintolisiä. Onko pilleripurkeista hyötyä, ja mitä iäkäs ihminen oikeasti tarvitsee monipuolisen ruokavalion lisäksi?
Mitä ravintoaineita iäkkään pitää ottaa purkista ja miksi, ravitsemusterapian professori Ursula Schwab?
D-vitamiini on ainoa ravintolisä, jota suositellaan iän perusteella. D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta, mutta iäkkäillä ihon kyky muodostaa D-vitamiinia on huomattavasti heikentynyt.
75 ikävuodesta lähtien tulisi vuorokaudessa käyttää 10–20 mikrogramman D-vitamiinilisää ympäri vuoden. 10 mikrogrammaa vuorokaudessa riittää, jos iäkäs henkilö saa D-vitamiinia myös ruokavaliostaan eli käyttää D-vitaminoituja maitovalmisteita ja leipärasvoja ja syö säännöllisesti kalaa.
D-vitamiinin puutos voi aiheuttaa luukatoa. Lisäksi se on yhdistetty muun muassa infektioherkkyyteen.
Tarvitseeko iäkäs B12-vitamiinilisää tai omegavalmisteita?
D-vitamiinin lisäksi muita lisäravinteita suositellaan iäkkäille ainoastaan tapauskohtaisen harkinnan perusteella ja lääkärin suosituksesta. Esimerkiksi osteoporoosia sairastava voi tarvita kalsiumlisää, jos kalsiumin saanti ruokavaliosta on vähäistä.
B12-vitamiinivalmisteita käytetään aika paljon turhaan, koska ihmisen maksassa on yleensä kahden kolmen vuoden varasto B12-vitamiinia. Riittävä B12-vitamiinin taso on helppo mitata verinäytteestä. Puutokselle saattaa altistaa kakkostyypin diabetesta sairastavan metformiinilääkitys tai iäkkäillä niin sanottu hapoton maha, joka johtuu mahalaukun hapon muodostuksen heikentymisestä. B12-vitamiinin imeytymishäiriöissä vitamiini annetaan yleensä pistoksina.
Omega-ravintolisät eivät ole välttämättömiä minkään ikäisenä. Ravintolisänä käytetyt omega-rasvahapot voivat olla diabeetikoille jopa haitallisia, koska ne voivat häiritä sokeriaineenvaihduntaa ja diabeteksen hoitotasapainoa.
Kuinka tarpeellisia ovat muistisairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn tarkoitetut ravintolisät?
Käytännössä niitä on vain yksi. Kyseisen nestemäisen täydennysravintovalmisteen käytöstä voi olla hyötyä varhaisen Alzheimerin taudin ruokavaliohoidossa, mutta vertailua muihin markkinoilla oleviin kliinisiin täydennysravintovalmisteisiin ei ole tehty. Tärkeää on pyrkiä pitämään ravitsemustila mahdollisimman hyvänä.
Omega-ravintolisät eivät ole välttämättömiä vanhuksellekaan. Elimistölle tärkeitä rasvahappoja saa myös ravinnosta, kuten esimerkiksi kalasta.
Millainen on sopiva ateria ikääntyneelle?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) äskettäin julkaisemat ikäihmisten ruokasuositukset korostavat monipuolista ja terveellistä ruokavaliota. Mukautettu lautasmalli on hyvä ohje iäkkäillekin: kolmasosa lautasesta kasviksia, yksi kolmasosa perunaa, riisiä tai pastaa, ja yksi kolmasosa proteiinia, esimerkiksi lihaa tai kalaa. Lisäksi täysjyväleipää pehmeällä rasvaisella leipärasvalla, juomana proteiinia sisältävä juoma ja jälkiruokana marjoja tai hedelmä.
Milloin proteiinilisät ovat tarpeen?
Riittävä proteiinin saanti on tärkeää iäkkäälle – ateriat eivät saa olla pelkästään leipää, puuroa ja velliä. Ikääntyneiden ruokasuosituksen mukaan joka aterialla tulisi olla jokin proteiinin lähde. Niitä ovat muun muassa palkokasvit, liha, kala, juusto, jogurtti, viili ja rahka.
Jos ruokahalu on huono, hyvä ratkaisu voi olla proteiinipitoinen pirtelö, joka tehdään aamulla valmiiksi jääkaappiin ja juodaan päivän mittaan. Pohjana voi olla esimerkiksi jogurttia tai rahkaa ja joukossa marjoja tai hedelmiä.
Jos ravintoaineiden saanti on muutenkin niukkaa, kliinisistä, proteiinia sisältävistä täydennysravintovalmisteista voi olla hyötyä.
Mitä iäkkään kannattaa huomioida ravitsemuksessaan talvella?
Erityisesti vanhemmat ihmiset ovat tottuneet käyttämään talvella marjoja, mutta hedelmien syönti on ehkä jäänyt vieraammaksi. Kun kesän marjat on syöty, voi C-vitamiinin saanti jäädä heikoksi. Hedelmät olisivat kuitenkin C-vitamiinivalmistetta parempi vaihtoehto, koska hedelmissä on monia muitakin terveellisiä ainesosia.
Tutkimusten mukaan säännöllisesti ja usein marjoja ja hedelmiä syövillä on vähemmän pitkäaikaissairauksia ja heidän elinajanodotteensa on pidempi verrattuna niihin, jotka eivät syö marjoja ja hedelmiä.
Liittyykö iäkkäiden ravintolisien tarpeeseen jonkinlaisia väärinkäsityksiä?
On virhe kuvitella, että ikääntyneen ravitsemusasiat saataisiin kuntoon pillereillä. Niihin luottaminen voi jopa luoda väärää turvallisuudentunnetta, etenkin jos monipuolinen ruokavalio unohtuu. Eri asia on, jos ravintolisää tarvitaan jonkin sairauden takia tai esimerkiksi vitamiinin puute on osoitettu tutkimuksella.
Jos kaupassa käynti tai ruoan laittaminen alkaa vaikeutua, pitää käyttää ateriapalveluja tai muita tukitoimia hyvin matalalla kynnyksellä ravitsemuksen turvaamiseksi.
Asiantuntijana ravitsemusterapian professori, laillistettu ravitsemusterapeutti Ursula Schwab, Itä-Suomen yliopiston lääketieteen laitos ja KYS.
