Terveys | 23.09.2014
Statiinit suojaavat sydäntä
Vain otettu lääke auttaa, ja verenkiertohäiriötä potevalla se voi jopa pelastaa hengen. Miksi statiini jää silti usein käyttämättä?
Lääkäri määrää potilaalleen statiineja aina, kun tällä on ollut jokin valtimoverenkierron häiriö tai tämä potee alaraajojen valtimokovettumatautia. Aivoverenkiertohäiriön tai sydäninfarktin kokeneelle statiini on elintärkeä.
Suomalaisen Corogene-tutkimuksen mukaan lääkkeen käyttämättä jättäminen kasvattaa näiden henkilöiden kuolemanriskin kolminkertaiseksi. Silti 40 prosenttia sairastuneista hylkää lääkkeensä parin vuoden jälkeen.
– Kun valtimoverenkiertohäiriö aiheuttaa näkyviä oireita, henki on uhattuna. Lääke muistuttaa tästä uhasta, mutta ajan kuluminen yhdessä piilevien oireiden kanssa tekee tepposensa ja saa potilaan jättämään lääkkeensä, dosentti, kardiologian erikoislääkäri Juha Sinisalo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Sydän- ja keuhkokeskuksesta sanoo.
Statiinien haitat pelottavat
Osa hylkää statiininsa niihin liittyvien haittavaikutusten tai niiden pelon vuoksi. Statiinit aiheuttavat haittoja 10–15 prosentille käyttäjistä. Tavallisimmat ovat päänsärky, ilmavaivat ja suoliston toiminnan häiriöt. Kohoavat maksa-arvot ovat harvinaisia. Lihaskipuja voi tulla, mutta kaikki eivät johdu statiineista.
– Ennen lääkemääräystä potilaan maksa- ja munuaisarvot, verenkuva ja kilpirauhasen toiminta selvitetään laboratoriokokeilla. Lihasentsyymiarvot tarkistetaan, jos potilas on iäkäs, hänellä on munuaisen vajaatoiminta tai suvussa on lihassairauksia sairastavia henkilöitä.
Statiinin vaikutuksia seurataan jatkossa verikokeilla.
– Lääkkeen haitta on ani harvoin syy lopettaa statiinihoito. Se on kylläkin syy vaihtaa annosta tai valmistetta ja tarkistaa muu lääkitys. Haitat voivat syntyä yhteisvaikutuksesta entuudestaan käytössä olevan lääkkeen kanssa.
Statiinit ymmärretään monesti pelkiksi kolesterolilääkkeiksi, vaikka ne myös vähentävät tulehdusta valtimoissa ja estävät siten uudelleen ahtautumista. Juha Sinisalo puhuisikin mieluummin tehokkaista ”valtimopuuston” hoitajista.
– Suomessa statiineilla estetään vuosittain tuhansia sydänkuolemia, sydäninfarkteja ja vakavia aivoverenkiertohäiriöitä. Infarktin kokeneella statiinit ovat loppuelämän hoito.
Kolesteroli koholla
Statiineja käytetään myös ennaltaehkäisevästi silloin, kun henkilön riski saada sydän- tai aivoverenkiertohäiriö on suuri. Diabetes, tupakointi, oman vanhemman tai lapsen aivoverenkiertohäiriö tai sydäninfarkti, ylipaino, korkea verenpaine ja kohonnut kolesteroli kasvattavat tätä riskiä.
– Yhden vaaratekijän olemassa olosta on turha pelästyä, mutta kaksi tekijää kasvattaa vaaraa huomattavasti. Altistavien tekijöiden kimppuun käydään ensisijaisesti elintapamuutoksilla, Juha Sinisalo sanoo.
Valtimoverenkierron sairauksia ehkäistään ruokavaliolla, joka sisältää runsaasti kuituja, mutta vähän tyydyttynyttä rasvaa, suolaa ja alkoholia sekä lopettamalla tupakointi ja lisäämällä liikuntaa.
– Säännöllinen liikunta puree verenpaineeseen, kolesteroliin ja veren rasva-arvoihin. Yhdessä ruokavalion kanssa se näkyy myös painossa. Lisäksi liikunta auttaa hallitsemaan stressiä, ja stressi taas lisää infarktien vaaraa.
Riskitekijöiden pienentämismielessä ei tarvitse huhkia hullun lailla. Tutut terveysliikuntasuositukset riittävät: puoli tuntia kestävyystyyppistä liikettä päivittäin ja lihaskuntotreeniä kahdesti viikossa.
Sittenkin statiini
Lääkkeitä tarvitaan, jos elintaparemontti ei yksinään auta tai motivaatio terveellisten elintapojen noudattamiseen on heikko. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun lähellä on ihminen, joka epäterveellisistä elämäntavoista huolimatta voi hyvin ja jonka kolesteroliarvot ovat kohdallaan.
– Osa elimistön kolesterolista on peräisin ravinnosta, ja maksa tuottaa osan. Toisilla meistä perimä säätelee maksan toimintaa siten, että he voivat syödä liki mitä tahansa sairastumatta.
Valitettavasti perimään ei voi vaikuttaa – elintapoihin voi ja kannattaa.
– Statiinit eivät vapauta potilasta terveellisistä elämäntavoista. Mutta niiden ansiosta lääkkeen annosta voidaan usein pienentää. Joskus elämäntaparemontti onnistuu niin, että lääkkeistä voidaan luopua kokonaan.
Lisää tietoa
Koholla vai ei?
Jos suvussa on korkeaa kolesterolia tai valtimosairauksia potevia, omat kolesteroliarvot kannattaa mittauttaa ensimmäisen kerran parikymppisenä ja jatkossa lääkärin ohjeen mukaan. Perusterve marssii kolesterolimittaukseen yleensä viimeistään nelikymppisenä, ja jos kaikki on hyvin, seuraavan kerran
10 vuotta myöhemmin. Sen jälkeen väli sopii tihentää viiteen vuoteen.
– Kokonaiskolesteroliarvoksi suositellaan enintään lukua viisi. Sen lisäksi kiinnitetään huomio huonoon LDL- ja hyvään HDL-arvoon. Suuri HDL-arvo tasaa huonon LDL:n kolesterolin vaikutusta, dosentti Juha Sinisalo muistuttaa.
Kaikille sopivaa kolesteroliarvoa ei ole: kokonaisriski ratkaisee. Elintavoiltaan terveen ihmisen kolesteroli voi olla selvästi korkeampi kuin esimerkiksi tupakoivan ihmisen lukemat.
Kolesterolin tavoitearvot
- Kokonaiskolesteroli alle 5,0 mmol/l
- LDL-kolesteroli alle 3,0 mmol/l
- HDL-kolesteroli yli 1,0 mmol/l
- Triglyseridit alle 2,0 mmol/l
Lähde: Suomen Sydänliitto ry
Apteekissa kysyttyä
Vastaajana apteekkari Eliise Laine-Partti Kouvolan Uusi apteekki
Pitääkö minun käyttää kolesterolilääkkeitä, vaikka minulla ei ole oireita?
Kohonnut kolesteroli ja verenpaine eivät näy päällepäin, ennen kuin kyse on todella vakavasta tilanteesta, kuten aivoinfarktista. Siksi oireita ei parane jäädä odottamaan, vaan ne kannattaa pitää kurissa lääkityksellä.
Voinko käyttää statiineja muiden lääkkeiden kanssa?
Lähinnä makrolidi-antibiooteilla ja sienilääkkeillä sekä joillakin verenpaine-ja rytmihäiriölääkkeillä voi olla yhdessä statiinien kanssa haitallisia yhteisvaikutuksia. Se ei silti tarkoita, etteikö niitä voisi käyttää yhtä aikaa. Lääkäri voi myös valita potilaalleen paremmin statiinien kanssa yhteensopivan valmisteen. Joskus yhteisvaikutuksia voidaan välttää ottamalla lääkkeet eri aikaan päivästä.
Miksi lääke pitää ottaa iltaisin?
Pitkävaikutteiset (atorva-, rosuva- ja depot-fluvastatiinit) voi ottaa mihin aikaan tahansa. Muiden statiinilääkkeiden ottaminen iltaisin pienentää kolesterolipitoisuutta tehokkaammin kuin niiden ottaminen esimerkiksi aamuisin.
Saako statiinien kanssa nauttia alkoholia?
Runsas alkoholinkäyttö yhdessä statiinien kanssa kuormittaa maksaa liikaa, lasillinen silloin tällöin ei. Vesi on statiineille paras kyytipoika, greippimehu huonoin, sillä se voimistaa joidenkin statiinien pitoisuuden veressä moninkertaiseksi. Suuret lääkepitoisuudet rasittavat liikaa maksaa ja lisäävät haittojen todennäköisyyttä.
Mitä teen, jos lääkkeestä on haittaa?
Jos lääkkeestä voidaan varmasti todeta olleen haittaa, annosta voidaan mahdollisesti pienentää – statiinit tehoavat pienelläkin annoksella. Keskustele lääkitysmuutoksista kuitenkin aina ensin lääkärin kanssa. Markkinoilla on kaikkiaan kuusi erilaista statiinia. Ne vaikuttavat kolesteroliin samalla tapaa, mutta mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. Kysy lääkäriltäsi, voisiko lääkkeen vaihtaa.
Entä jos lakkaan käyttämästä lääkettä?
Statiineja määrätään silloin, kun potilas on vaarassa saada esimerkiksi sydän- tai aivoinfarktin. Lopettaminen kasvattaa riskiä. Lopettamisasiasta kannattaa keskustella lääkärin kanssa. Nettikeskusteluissa on paljon mielipiteitä, mutta vähän tietoa.
Teksti Virve Järvinen, kuvitus Atte Lakinnoro
Asiantuntijana kardiologian erikoislääkäri Juha Sinisalo, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Sydän- ja keuhkokeskus sekä apteekkari Eliise Laine-Partti, Kouvolan Uusi apteekki
Julkaistu Terveydeksi! 1/2014
