‹ Takaisin

Terveys  |  22.09.2014

Sinun silmiesi tähden

Silmät eivät ole vain sielun, vaan koko kehon peili. Silmien kuntoa kannattaa vaalia pienestä pitäen. Huolto-ohjelma alkaa terveellisestä ruokavaliosta ja säännöllisestä liikunnasta.

Huonot elintavat tekevät hallaa koko keholle. Ne altistavat kes­kivartalolihavuudelle, kohottavat verenpainetta ja saavat so­keri- ja rasva-arvot nousuun. Tuloksena voi olla niin sanottu metabolinen oireyhtymä, jonka tiedetään olevan kakkostyypin diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijä. Nämä taudit tuovat mukanaan myös silmäsairauksia, kuten kaihia ja ikärap­peumaa.

Miksi kansansairauksilla on yhteys myös näköön? Silmätautien erikoislääkäri, silmätau­tiopin professori Eija Vesti Turun yliopistosta selventää kytköstä:

– Verisuoniin vaikuttavat sairaudet näkyvät myös silmän sisällä, jossa kulkee pienen pie­niä verisuonia. Jos niiden ohuet valtimot kapenevat, verkkokalvon verenkierto huononee, jolloin silmä altistuu erilaisille sairauksille.

Huolto-ohjelmaan kannattaa valita myös tupakoimattomuus ja kohtuullisuus alkoholinkäytössä. Tupakointi heikentää silmän verenkiertoa, ja runsas alkoholinkäyttö vaikuttaa epäedullisesti silmän aineenvaihduntaan.

Silmät eivät myöskään pidä auringon ultraviolettisäteilystä. Siltä kannattaa suojautua käyttämällä tehokkaita aurinkolaseja tai silmiä varjostavia hattuja.

Kaikkeen emme voi vaikuttaa, sillä myös ikä ja perintötekijät vaikuttavat silmien terveyteen. Lisäksi on hyvä tietää, että kemialliset vammat, silmiin kohdistuneet iskut ja silmän sisäiset leikkaukset altistavat silmäsairauksille, joista yleisimpiä ovat kaihi ja silmänpohjan ikärappeuma.

Lisäksi likinäköisyys on yleistynyt runsaan päätetyöskentelyn takia. Likinäkö vaivaa noin neljännestä teini-ikäisistä.

Kuivat silmät ovat yleinen ongelma. Niihin auttavat muun muassa kostutustipat ja -geelit, joita saa apteekista.

Lisää tietoa

Likinäköisiä neljännes nuorista

Likinäköisyys alkaa kehittyä tavallisesti jo lapsuusiässä, ja taittovirhe lisääntyy noin 25 vuoden ikään asti. Suomessa tehdyssä tutkimuk­sessa todettiin, että noin neljänneksellä 14–15-vuotiaista esiintyi likitaittoisuutta eli myopiaa. Likitaittoisuuden on havaittu yleistyneen runsaan lukemisen, näyttöpäätetyöskentelyn ja nettipelaamisen takia. Runsas ulkona liikkuminen on hyvä keino hidastaa myopian kehittymistä.

Likinäössä kuva syntyy jo ennen kuin näköaistimus ehtii verkkokalvolle asti. Tämän arvellaan johtuvan silmän virheellisestä rakenteesta, joka taittaa valoa liian tehokkaasti. Käytännössä silmällä näkee hyvin lähelle, mutta ei kauas. Taittovirhettä korjataan miinuslinsseillä.

Likinäköisyyttä ei voi täysin ehkäistä, sillä kyse on pitkälti perinnöllisestä taipumuksesta. Joskus vaiva voi liittyä joihinkin silmä-ja yleissairauksiin, kuten mykiön kehityshäiriöön ja diabetekseen.

Taittovirhettä korjataan silmälaseilla tai piilolaseilla. Nykyisin tehdään myös korjausleikkauksia, joissa sarveiskalvon pintaa muotoillaan laserilla. Toimenpide kannattaa tehdä vasta aikuisena, kun likitaittoisuuden kehittyminen on pysähtynyt.

Huolto ohje: Hakeudu näön tarkastukseen, jos et enää erota kaukana olevia kohteita, esimerkiksi taululle kirjoitettua tekstiä luokassa. Pidä taukoja lukiessa, näyttöpäätetyössä ja nettipelaamisessa. Lepuuta silmiä katsomalla välillä kauas ja eri suuntiin. Harrasta ulkoliikuntaa.

Keinomykiö parantaa kaihin

Kaihileikkauksen tarve ilmenee yleensä noin 70 vuoden iässä. Ikä on kaihin suurin riskitekijä, mutta myös elintavoilla, perimällä ja vammoilla on vaikutusta. Varsinkin diabeetikoiden, ylipainoisten, tupakoivien ja kortisonia käyttävien tulisi olla tietoisia kaihin riskistä ja oireista. Kaihi muuttaa silmän mykiön koostumusta ja saa sen läpäisemään valoa yhä huonommin. Tuntuu kuin ohut verho olisi vedetty eteen.

Myös hämäränäkö ja kontrastien erottelu heikkenee ja häikäisy pahenee. Jos uudet silmälasit eivät auta tai niiden voimakkuutta joudutaan paljon muuttamaan vuoden, parin sisällä, on hyvä tarkistuttaa asia silmälääkärillä. Tervesilmäisen kannattaa käydä tarkastuksessa viimeistään 45-vuotiaana. Tuolloin on hyvä katsoa myös silmänpaineet ja verkkokalvon kunto.

Kaihin etenemistä ei välttämättä tarvitse seurata vastaanotolla. Kun ihminen kokee, ettei enää selviä arjesta, aletaan harkita leikkausta, joka on ainoa parantava hoito kaihiin. Suomessa tehdään yli 50 000 kaihileikkausta vuosittain. Leikkauksessa potilaan oman mykiön tilalle asennetaan keinomykiö. Leikkaus tehdään yleensä silmätippapuudutuksessa päiväkirurgisena toimenpiteenä, ja usein näön parantumisen huomaa jo seuraavana päivänä.

Huolto-ohje: Lopeta tupakointi, käytä alkoholia vain kohtuullisesti, suojaa silmät aurinkolaseilla, huolehdi verensokerin tasapainosta, jos olet diabeetikko. Tarkistuta silmäsi viimeistään 45-vuo­tiaana, ja 60 täytettyäsi säännöllisesti kolmen vuoden välein. Jos käytät kortisonia, tarkistuta silmäsi vuosittain.

Ikärappeuma vääristää linjat

Suorien viivojen vääristyminen, näkökenttään ilmestyvät sokeat pisteet, ääriviivojen sumentuminen tai kirjainten häviäminen lukiessa ovat merkkejä silmänpohjan ikärappeumasta. Nämä oireet antavat aiheen hakeutua silmälääkärin vastaanotolle. Ikärappeuma iskee verkkokalvossa tarkan näön alueelle ja vaikuttaa sen takia merkittävästi näkökykyyn, vaikkei silmä täysin sokeutuisikaan.

Ikärappeumaa on kuivaa ja kosteaa muotoa. Kuiva tauti etenee hitaasti ja siinä verkkokalvo ikään kuin haihtuu hiljalleen pois. Kuivan ikärappeuman etenemistä ei ole pystytty selkeästi hidastamaan.

Kosteassa tautimuodossa tarkan näön alueelle kasvavat uudisverisuonet aiheuttavat silmänpohjassa turvotusta ja verenvuotoa ja vievät tarkan näön huonoksi nopeassa tahdissa, jopa viikoissa.

Siksi oireiden tunnistaminen heti alkuvaiheessa on äärimmäisen tärkeää, jotta taudin eteneminen saadaan pysähtymään.

Molempien tautimuotojen suurin riskitekijä on korkea ikä, mutta myös perintötekijöillä on vaikutusta. Tupakoinnin tiedetään lisäävän riskiä moninkertaisesti. Myös sydän- ja verisuonisairauksilla arvellaan olevan yhteyttä rappeumiin.

Kosteaa tautimuotoa sairastaa Suomessa noin 20 000 ihmistä. Sitä voidaan hoitaa laserilla, valoherkistyshoidolla ja nykyään myös silmän sisälle annosteltavien lääkeaineiden avulla. Ne estävät uudisverisuonten kasvua ja voivat jopa palauttaa näkökykyä.

Huoto-ohje: Seuraa näöntarkkuutta omatoimisesti kotona katsomalla ruutupaperia lukuetäisyydeltä peittäen vuoron perään toinen silmä. Jos ruudun muoto vääristyy, hakeudu lääkäriin. Muista liikkua säännöllisesti, syö monipuolisesti hedelmiä ja vihanneksia, lopeta tupakanpoltto, käytä aurinkolaseja. Antioksidanteista, sinkistä ja C-vitamiinista saattaa olla hyötyä taudin ehkäisyssä. Mustikan on todettu olevan hyväksi silmille lähinnä antioksidanttiensa takia.

Ohjeet antoi professori Eija Vesti.

Teksti Ritva-Liisa Sannemann
Kuva Pexels
Asiantuntijana silmätautien erikoislääkäri, silmätautiopin professori Eija Vesti, Turun yliopisto

Julkaistu Terveydeksi! 3/2013