Ravitsemus ja liikunta | 23.02.2018
Seuraa satokautta
Maaliskuussa mangoa, huhtikuussa varsiparsakaalia ja toukokuussa raparperia. Kun nautit kasvikset niiden satokautena, syöt hyvin ja säästät. Satokausikalenterin perustaja Samuli Karjula kertoo hyviä syitä suosia sesongin saalista.
Kasvikset auttavat pitämään painon kurissa. Ne sisältävät elimistölle välttämättömiä vitamiineja ja kivennäisaineita. Kun ruokavaliossa on runsaasti kasviksia, sydän- ja verisuonitautien ja joidenkin syöpien riski pienenee. Syitä syödä kasviksia riittää ja niin riittää kasviksiakin. Silti lihan ja perunan vieressä lautasella kököttävät vihannekset ovat monella vuodenajasta riippumatta liki aina samoja: kurkkua, tomaattia ja porkkanaa. Ja jotta syöjä pääsisi käsiksi kunnon ruokaan, hän puputtaa sukkelasti pakkopulliksi mielletyt vihannekset pois alta – maistuivat ne tai eivät.
– Kevättalvella tuttu kasviskolmikko ei hivele makuhermoja. Kasvisten makua pilaavat varastointi, pitkät kuljetukset ja kypsyttäminen myyntikuntoon kasvien hengityksessä syntyvän kaasun eli etyleenin avulla, Satokausikalenterin perustaja Samuli Karjula sanoo.
Satokausikalenteri on tuote, jonka avulla jokainen löytää ympäri vuoden ruokakaupasta maukkaimmat, edullisimmat ja ekologisimmat kasvikset.
Sesonkikasvikset maistuvat
Valjuja, puisia, vetisiä ja aina samoja kasviksia tuskin tulee santsattua, jolloin kasvisten määrä jää ruokavaliossa kauas suositellusta puolesta päivittäisestä kilosta. Mutta jos vaikka maaliskuussa liha saisi kaverikseen palsternakkamuusia, uunibataatteja ja sitrussalaattia, kauha saattaisi käväistä toistamiseen vihannesvadilla. Voi olla, että liha jäisi jopa kokonaan syömättä, sillä palsternakka, bataatti ja sitrukset ovat parhaimmillaan kevään korvilla, niiden sesonkiaikana.
– Sesongin mukaisten kasvisten suosiminen lisää huomaamatta kasvisten määrää ruokavaliossa. Kasvikset ovat sesonkinaan paitsi maukkaimmillaan myös edullisimmillaan.
Satokautta noudattavat valinnat lisäävät ymmärrystä ruoan tuotantoa ja tuottajia kohtaan. Samalla ruokaa alkaa arvostaa entistä enemmän.
– Satokausiajattelu antaa kasviksille ruokavaliossamme sen paikan, mille ne kuuluvatkin. Se tekee niistä oikeaa ruokaa, eikä pelkkiä lisukkeita.
Valtavasti vaihtelua ruokavalioon
Syömistämme kotimaisista kasviksista 90 prosenttia koostuu alle kymmenestä eri sortista. Useimmiten ostoskoreihimme päätyvät kurkku, tomaatti ja porkkana, joita kutakin syömme vuodessa enemmän kuin kymmenen kiloa. Keräkaalia, paprikaa ja sipulia popsimme kahdesta viiteen kiloa. Hedelmistä valitsemme useimmiten banaanin, omenan tai sitruksen. Kasviksia kannattaisi kuitenkin käyttää monipuolisesti, sillä näin niiden sisältämät aineet saadaan varmimmin käyttöön.
– Sesonkikasvisten suosiminen tuo ruokavalioon vaihtelua. Satokausikalenterissa esittelemme 180 kasvista, eli kyllästymään ei pääse, Karjula kertoo.
Lyhyen kasvukautemme vuoksi vain osa kasviksista päätyy Suomessa pellolta suoraan pöytään ja kasviksia joudutaan varastoimaan. Kun varastointia on takana yli kuukausi, kasvista kutsutaan varastokasvikseksi. Pitkä varastointi vie kasviksista jonkin verran maku- ja ravintoaineita. Valinnoissa ei silti tarvitse olla ehdoton.
– Vaikka lanttu ei ole ravintoarvoiltaan maaliskuussa mandariinin veroinen, sitä kannattaa syödä, jos se maistuu. Tärkeintä on, että päivittäinen suositeltu kasvisannos täyttyy. Vitamiinien lisäksi kasviksissa on kuituja, ja energiatiheydeltään ne ovat aina hyvää syötävää.
Maaliskuussa kasvisten valikoimat ovat suppeimmillaan, mutta tyhjin käsin ei silloinkaan tarvitse poistua kaupasta. Vitamiinivarastoista voi huolehtia esimerkiksi myskikurpitsalla ja sitruksilla.
– Huhtikuun parsakaudesta käynnistyy kasviskokin juhlakausi ja toukokuussa hullaannutaan ilmaisista villivihanneksista. Runsaudenpulaa jatkuu pitkälle syksyyn saakka.
Tee ekotekoja kaupassa
Mitä vähemmän kuljetuksia ja varastointia, sitä vähemmän kasvisten tuotannosta seuraa ympäristöpäästöjä. Pohjoinen sijaintimme saa aikaan sen, ettemme pärjää pelkästään kotimaisilla tuotteilla. Tuontikasvikset eivät ole epäekologinen valinta, kun suosii niissä sikäläisiä sesonkeja.
– Laivoilla kuljetettujen, ulkomaisten sesonkikasvisten hiilijalanjälki on pienempi kuin pääsesongin ulkopuolella lentokoneella lennätettyjen kasvisten.
Sesonkikasvisten suosiminen vähentää myös hävikkiä, sillä tällöin kauppojen ei tarvitse pitää varastoissaan valtavia määriä eri lajikkeita. Näin kauppias uskaltaa vähentää sesongin ulkopuolisten kasvisten osuutta valikoimistaan, ja satsata paremmin myyviin satokauden antimiin.
– Luonnollisen satokauden aikana kasvisten ja hedelmien viljelyssä tarvitaan vähemmän lannoitteita ja torjunta-aineita, mistä hyötyvät sekä kuluttaja että ympäristö.
Pyöräytä pikaisesti pannulla
Jotta kotiin kannetut kasvikset tulisivat syödyiksi, ne pitäisi osata valmistaa ruoaksi. Raaka porkkana ja kaalisalaatti alkavat ennen pitkää tökkiä, ja kypsentämättöminä kasvikset aiheuttavat monille vatsavaivoja. Ylikypsiksi, vetiseksi mössöksi keitetyt antimet herättävät puolestaan inhon niitä kohtaan.
– Esimerkiksi öljyssä pyöräytetyt, sitruunalla, suolalla ja pippurilla maustetut, pannulla pikaisesti käväisseet ruusukaalit ovat herkku, josta harva kieltäytyy.
Kasvikset voi valmistaa myös kattilassa ja uunissa, kunhan valitsee kattilaksi höyrykattilan eikä jätä ruokaa uuniin liian pitkäksi aikaa.
– Kasviksen rakenne ja tuntuma eivät saisi hävitä kypsennyksessä minnekään, sillä niiden mukana katoaa maku. Huomata kannattaa sekin, ettei raaka kasvis maistu jääkaappikylmänä miltään.
Ihan kuten lapsi, aikuinen voi tarvita useamman maistelukerran ennen kuin oudommat kasvikset alkavat miellyttää makunystyröitä.
Itseä voi huijata sujauttamalla tuntemattomia kasviksia tuttujen joukkoon. Kasvismuusiin voi sekoittaa perunan lisäksi palsternakkaa, bataattia, raitajuurta tai kukkakaalia ja kasvattaa niiden osuutta vähitellen.
– Sosekeittoon saa helposti upotettua vieraampiakin kasviksia. Maku paranee, kun hakee kasviksiin pannulla vähän väriä ennen kattilassa kypsentämistä, Karjula vinkkaa.
Arjen kiireitä voi helpottaa ja ruoan valmistusta nopeuttaa pilkkomalla kasvikset edellispäivänä valmiiksi jääkaappiin – tosin maun ja vitamiinien kustannuksella.
– Kasvisten kokkaaminen ei ole yhtään työläämpää tai vie enemmän aikaa kuin lihan. Esimerkiksi wokkivihannekset pilkkoo ja kypsentää alle puolessa tunnissa, Karjula kannustaa.
Lisätietoja satokausiajattelusta löydät osoitteesta satokausikalenteri.fi.
Lisää tietoa
Maaliskuussa mangoa
- Mango maistuu muuallakin kuin jälkiruoissa – kokeile vaikka mangobroileria: laita samaan vuokaan broileria, mangoviipaleita ja makeaa chilikastiketta ja kypsennä ruoka uunissa. Maistuva lisäkesalsa broilerille syntyy mangosta, chilistä ja soijakastikkeesta.
- Kypsä mango antaa periksi painettaessa ja siitä tihkuu leikatessa makeaa mehua. Raaka mango maistuu petrolilta, mutta se kypsyy noin viikossa huoneen lämmössä. Kypsymistä voi nopeuttaa laittamalla hedelmän samaan muovipussiin omenan kanssa. Jääkaappisäilytys muuttaa mangon pahanmakuiseksi.
- Kokeile myös näitä maaliskuun hedelmiä: mandariini, passiohedelmä, puoliveriappelsiini.
Huhtikuussa broccolinia
- Broccolini eli varsiparsakaali kypsyy nopeasti pannulla, grillissä tai höyryttämällä ja maustuu ripauksella suolaa ja pippuria. Kypsentämättömästä varsiparsakaalista saa coleslaw’n kaltaisen salaatin: hakkaa broccolinit pieniksi, sekoita joukkoon sipulia sekä kermaviilistä, mustapippurista ja sinapista tehty kastike. Broccolini sopii myös suolaisen piirakan täytteeksi.
- Broccolinia ei tarvitse kuoria, mutta siitä kannattaa poistaa puisevat osat ennen sen valmistamista ruoaksi. Kevään broccolini on tuontitavaraa, heinä–syyskuussa nautitaan kotimaisesta varsiparsakaalista.
- Kokeile myös näitä huhtikuun herkkuja: ananas, papaija, sitruuna.
Toukokuussa raparperia
- Rapaperi sopii piirakan, keiton ja juomien lisäksi myös grilliin. Pikkuherkku syntyy, kun kiepauttaa raparperin ympärille pekonia ja grillaa pekoniin hyvät raidat.
- Nauti raparperia alkukaudesta, loppukesän varret tahtovat olla puisia. Raparperin kanssa suositellaan nautittavaksi jotain maitotuotetta, koska raparperin sisältämä oksaalihappo sitoo kalsiumia.
- Kokeile myös näitä toukokuun antimia: parsa, vesimeloni, nokkonen, voikukka.
Teksti: Virve Järvinen
Kuvat: iStockphoto
Asiantuntijana Satokausikalenterin perustaja Samuli Karjula
Julkaistu: Terveydeksi! 1/2018
