Sivusto
Lääkehaku
Apteekkihaku
Mielessä | 24.09.2014
Kannabiksen kokeilu, satunnainen käyttö ja jatkuva käyttö vaikuttavat mieleen ja kehoon eri tavoin. Jatkuva käyttö voi viedä aloitekyvyn ja haitata elämää monella muullakin tavalla.
Arviolta miljoona suomalaista on kokeillut ainakin kerran kannabista. Kotikasvatusta on harrastanut 40 000–60 000 ihmistä.
– Yksinkertainen porttiteoria voidaan hylätä saman tien. Jos jokainen kannabiskokeilu johtaisi kovempiin huumeisiin, heroinisteja pitäisi olla miljoona, tarkentaa erikoissuunnittelija Elina Kotovirta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.
– Nykyiset kannabislaadut voivat olla niin vahvoja, että joissakin tapauksissa jopa kertakäyttö on aiheuttanut vakavia aistiharhoja ja sekavuus-, masennus- ja pelkotiloja. On harvinaista, että käyttäjä sairastuu kertaheitolla psykoosiin, mutta jos on piilevä alttius ja aine on vahvaa, näinkin voi käydä.
Nuorten kannabisasenteet ovat viime vuosina lieventyneet ja käyttö lisääntynyt. Varsinkin yhden tai kahden kerran kokeilut yleistyvät koko ajan. Samalla alkoholin ja tupakan suosio vähenee.
Ehkäisevän päihdetyön järjestön EHYT:n äskettäisen kyselyn mukaan yli puolet nuorista katsoo, että kannabiksen käytön ja kasvattamisen omaan käyttöön ei pitäisi olla rangaistavaa. Nuorten mielestä kannabiksen vaaroista suurin on käytön paljastuminen ja rangaistus. Terveyshaittoja ei pidetä merkittävinä tai aineen katsotaan olevan jopa terveellistä ja hyväksi ihmiselle.
Kannabiksen suosijat huomauttavat, että toisin kuin alkoholiin, kannabikseen ei kuole. Sitä ei pistetä, joten se ei levitä tarttuvia tauteja. Riippuvuus voi syntyä, mutta heikommin kuin tupakkaan tai alkoholiin.
– Nämä väitteet pitävät paikkansa. Kannabis on kuitenkin päihde. Jos kannabiksen käyttö sallittaisiin, se tulisi nykyisten päihteiden rinnalle, ei niiden tilalle, Kotovirta huomauttaa.
Huonoja puolia löytyy: nuorena aloitettu säännöllinen käyttö haittaa henkistä kehitystä, oppimista ja aikuistumista. Pitkäaikainen käyttö heikentää ongelmanratkaisu- ja keskittymiskykyä ja muistia sekä voi aiheuttaa välinpitämättömyyttä ja heikentää vuorovaikutustaitoja.
Kannabiksen käytön puolustajat katsovat usein, että vika on yhteiskunnassa, joka on viritetty niin äärimmilleen, että heidän edustamalleen rennolle asenteelle ei ole sijaa. He myös näkevät edustavansa vaihtoehtoista elämäntapaa, jossa rentoudutaan ilman aggressioita, joita taas alkoholi aiheuttaa.
– Käyttäjät eivät näe yhteyttä mahdollisten ongelmiensa tai oireidensa ja kannabiksen käytön välillä. Säännöllinen käyttö voi esimerkiksi heikentää pärjäämistä työtehtävissä, jotka vaativat älyllistä suorituskykyä ja keskittymistä.
On myös kyselty, miksei kahvi ole laiton huume, aiheuttaahan sekin riippuvuutta.
– Riippuvuus ei ole ainoa mittari, jolla aineiden haitallisuutta mitataan. Kovakaan kahvinjuoja ei uhkaa syrjäytyä tai joudu huonossa tapauksessa hankkimaan nautintoainettaan ammattirikollisilta.
Kannabiksen satunnaiskäyttäjät eivät välttämättä havaitse minkäänlaisia haittoja, ainakaan moneen vuoteen. Kotovirta toivoo asiallista ja avointa keskustelua.
– Jos esimerkiksi kannabista kokeillut nuori leimataan heti ongelmakäyttäjäksi ja rikolliseksi, siitä ei seuraa mitään hyvää.
Nuorten päihteiden käyttöön pitää toki puuttua, oli kyseessä mikä tahansa aine. Toivoisin ”leirinuotiokeskusteluja” keittiön pöydän ääressä. Luottamus, kiinnostus, nuoresta välittäminen ja keskusteluyhteys ovat olennaisia, koska muuten nuori saattaa vetäytyä ja ajautua entistä enemmän päihteiden käyttöön.
Oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston neuvotteleva virkamies Aarne Kinnunen on pohtinut, onko kotikasvatus haitallista, jos se vähentää kytköksiä huumekauppiaisiin.
– Rikosoikeudellinen puuttuminen pienimuotoiseen yksityistiloissa tapahtuvaan käyttöön ei liene tehokkain kohde suunnata poliisin niukkoja resursseja. Voidaan kysyä, millaisten huumerikosten torjuntaan poliisin kannattaisi keskittyä, sanoo Kinnunen.
Tilannetta mutkistaa, että kotikasvatettu saattaa olla mietoa, erittäin vahvaa tai jotain siltä väliltä. Riskit lisääntyvät, kun väkevyys kasvaa.
Kannabis pysyy näillä näkymin Suomessa laittomana. Sen sijaan rangaistuskäytäntö on ollut lievenemässä. Satunnaiskäyttäjä yleensä selviää pienellä sakolla tai puhuttelulla. Ongelmakäyttäjiä pyritään ohjaamaan hoitoon, ja vasta suuret kannabismäärät tai sekaantuminen kovempiin huumeisiin johtaa mittaviin sakkoihin tai vankeuteen.
– Kiinnijääminen ja kontrolli osuu sattumanvaraisesti vain pieneen osaan käyttäjistä. Siksi on tavoite, ettei sakotuksen kohteeksi joutuminen edistä syrjäytymistä, Kinnunen toteaa.
Huumeiden maailma on muuttunut: heroiini alkaa olla harvinainen aine, ja toisaalta niin sanottujen muuntohuumeiden käyttö on kovassa kasvussa. Ne ovat arvaamattomia kokeneillekin käyttäjille, koska uusia aineita tulee markkinoille jatkuvasti, eikä kukaan pysy perässä niiden ominaisuuksista.
– Kuten alkoholikin, kannabis on toisille hauska juttu, joillakin se johtaa ongelmiin. Kukaan ei etukäteen voi tietää, tuleeko ongelmia vai ei, Elina Kotovirta THL:stä tiivistää.
Teksti Ilpo Salonen, kuva iStockphoto
Asiantuntijoina erikoissuunnittelija Elina Kotovirta, THL sekä neuvotteleva virkamies Aarne Kinnunen, oikeusministeriö
Julkaistu Terveydeksi! 2/2013