Ravitsemus ja liikunta | 15.10.2021 | JENNI JUNTUNEN | ISTOCKPHOTO

Kyykkää kankeus pois

Syväkyykky on luontainen lepoasentomme, jonka unohtamisesta voimme syyttää tuolilla istumista. Kyykkäämistä kannattaa harjoitella, sillä säännöllinen kyykyssä istuskelu avaa kehon jumeja ja parantaa liikkuvuutta.

Lasten voi nähdä leikkivän tyytyväisinä kyykkyasennossa, johon pääseminen tuottaa monelle aikuiselle vaikeuksia. Syväkyykky on luontainen lepoasentomme, jonka unohtamisesta voimme syyttää tuolilla istumista. Alaselän, lonkan, lantion ja nilkan puutteellinen liikkuvuus hankaloittavat kyykkäämistä – lisäksi liikeratakin voi tuntua vieraalta.

Syväkyykkyä kannattaa kuitenkin harjoitella, kunhan nivelet ovat terveet. Säännöllinen kyykyssä istuskelu avaa kehon jumeja ja parantaa liikkuvuutta. Kyykyssä nivelet saavat voitelua, lantio löytää luontaisen paikkansa ja selkä suoristuu.

Aloita varovasti

Asennon harjoittelu kannattaa aloittaa kehoa kuunnellen – liike voi tuntua jäykältä, mutta se ei saa aiheuttaa kipua.

Kyykkäämistä helpottavat leveä haara-asento ja polvien ja varpaiden avaaminen sivulle. Huolehdi, että polvet ja varpaat ovat samassa linjassa, kun laskeudut hallitusti alas ylävartalo pystyssä. Ala-asennossa pohkeet ja takareidet koskettavat.

Jos liike tuntuu vaikealta tai pelkäät tasapainon pettävän, voit ottaa aluksi tukea huonekalusta tai kaverista. Pidä keskivartalo tiukkana ja laskeudu niin alas kuin pääset selkä suorana. Vähitellen huomaat pääseväsi yhä syvempään asentoon.

Tasapainoa helpottaaksesi voit myös napata syliin jotakin painavaa – tällöin et kellahda selällesi.

Jos kantapäät nousevat kyykätessä ilmaan, voit laittaa niiden alle kirjat, levypainot tai muut korokkeet.

Syväkyykky on hyvä tapa testata ja kehittää kehon liikkuvuutta. Säännöllisen harjoittelun jälkeen asento tuntuu rennolta ja siinä voi viettää pitkiäkin aikoja. Kyykkäily kehittää myös tasapainoa, voimaa ja venyvyyttä. Lisäksi oikean kyykkytekniikan oppiminen suojelee selkää arjessa raskaita taakkoja nostellessa.