‹ Takaisin

Ravitsemus ja liikunta  |  06.05.2019   |  Selja Tiilikainen   |  Kuva: iStockphoto

Kannattaako paasto?

Pätkäpaastoaja pitää välillä taukoa ruokailusta mutta syö lopun aikaa normaalisti. Ihmelääkkeeksi tästäkään dieetistä ei ole, mutta se voi auttaa ylipainoisia pudottamaan painoa.

Lyhytaikainen paastoaminen on muodostunut hyvinvointitrendiksi. Mitä elimistössä tapahtuu, kun on syömättä, ravitsemusfysiologian professori Marja Mutanen?

Elimistön aineenvaihdunta pyrkii turvaamaan aivoille riittävän energiansaannin. Aivot käyttävät energianaan glukoosia, jota elimistö pilkkoo ensisijaisesti ruoasta saaduista hiilihydraateista ja muodostaa yli tarpeen syödyistä proteiineista. Normaalissa ateriarytmissä ylimääräinen glukoosi varastoituu maksaan glykogeeniksi. Kun ihminen on syömättä, elimistö pitää yllä vakaata veren glukoosipitoisuutta purkamalla maksan glykogeenia ja muuttamalla lihasten proteiinia glukoosiksi.

12 tunnin paaston aikana ei vielä tapahdu paljoakaan – ja joskushan ihminen on huomaamattaankin näin pitkään syömättä iltapalan ja aamupalan välissä. Pidemmässä paastossa maksan glykogeenivarastot tyhjenevät asteittain ja lihasten proteiineista alkaa muodostua glukoosia. Noin kahden vuorokauden syömättömyyden jälkeen maksan glykogeenivarastot ovat jo tyhjät. Silloin elimistö alkaa tuottaa aivojen tarvitsemaa glukoosia enenevässä määrin lihasten proteiinista ja glyserolista, jota vapautuu rasvakudoksesta. Yli kolmen vuorokauden paastossa elimistö siirtyy ketoosiksi kutsuttuun tilaan, jossa rasvakudoksesta vapautuu yhä enemmän rasvahappoja. Niistä muodostuu maksassa ketoaineita, joita myös aivot alkavat käyttää energiaksi.

Miten pätkäpaasto vaikuttaa elimistöön?

Ihmisen fysiologia on sopeutunut paastoamiseen. Kun paasto kestää korkeintaan päivän, kovin suuria asioita ei vielä tapahdu. Esimerkiksi hormonaaliset muutokset eivät ehdi käynnistyä lyhyen paaston aikana.

Eläinkokeissa on huomattu, että eläimen aineenvaihduntaan vaikuttaa positiivisesti, jos sille annetaan saman verran energiaa lyhyemmässä kuin pidemmässä ajassa. Vastaavia kontrolloituja tutkimuksia ei ole tehty ihmisillä.

Mitä hyötyä pätkäpaastoamisesta voi olla?

Painonpudotuskeinona pätkäpaastoaminen voi olla hyvä. Lyhyen paaston aikana lihas­kudos ei ala vähetä, mutta hyödyt ovat samansuuntaisia kuin missä tahansa dieetissä, jossa energiansaantia vähennetään hallitusti. Ylipainoisilla säännölliset pätkäpaastot pudottavat usein painoa, mikä puolestaan parantaa veren sokeri- ja rasva-arvoja. Joidenkin ylipainoisten on helpompi noudattaa pätkäpaastoa kuin vähentää energiansaantia jollakin toisella keinolla. Sen sijaan en näe terveellä, normaalipainoisella ihmisellä mitään syytä paastoamiselle.

Entä mitä haittaa paastoamisesta voi olla?

Jos paasto kestää yli kolme päivää, lihakset alkavat surkastua. Lihaksistoa on tärkeää pitää yllä, sillä lihaskudos vaikuttaa monella positiivisella tavalla kehon toimintaan. Se esimerkiksi tasoittaa veren sokeritasoja, mikä vähentää kakkostyypin diabeteksen riskiä.

Ohutsuolen nukka elää noin viikon ilman ulkopuolista ravintoa. Sen jälkeen suolinukka alkaa surkastua, mikä voi johtaa ravintoaineiden imeytymisen häiriöihin.

Kenelle paastoaminen ei sovi?

Pitkäaikaissairaiden tulee varmistaa hoitavalta lääkäriltä, sopiiko paastoaminen. Paastoaminen voi olla vaarallista esimer­kiksi lapsille, raskaana oleville, sydänsairaille, syömishäiriöihin taipuvaisille, monisairaille, diabeetikoille ja vanhuksille. Yli 65-vuotiailla lihaskudos surkastuu muutenkin, ja paastoaminen vain tehostaa lihaskatoa.

Miesten ja naisten aineenvaihdunnassa ei ole merkittäviä eroja, mutta naisen kehossa on enemmän rasvaa ja vähemmän lihaskudosta. Siksi erityisesti naisten kannattaa huolehtia lihastensa säilymisestä.

Mitä paastoajan tulee huomioida ruokavaliossaan?

Paastoaikojen ulkopuolella kannattaa kiinnittää huomiota hyvien proteiinien saantiin ja paaston aikana riittävään nesteytykseen. Suoliston kannalta ennen ja jälkeen paaston kannattaa nauttia helposti sulavia ruokia, kuten keittoa tai mehua.

Voiko paastoaminen vaikuttaa lääkeaineiden imeytymiseen, proviisori Elina Aaltonen?

Kyllä, ruoka ja juoma vaikuttavat lääkkeiden tehoon ja imeytymiseen. Jos käyttää säännöllisesti yhtä tai useampaa reseptilääkettä, kannattaa varmistaa apteekkihenkilökunnalta tai lääkäriltä, sopiiko paastoaminen omaan lääkitykseen ja terveydentilaan. Itsehoitolääkkeiden sopivuus paaston aikana kannattaa tarkistaa apteekista.

Sairaana ei kannata paastota. Jos on esimerkiksi flunssan tai vatsataudin kourissa, tauti on syytä potea ensin pois ja suunnitella paastoamista vasta tervehdyttyään. Lääkepakkausten ohjeita tulee noudattaa – ne perustuvat tutkittuun tietoon.

Lisää tietoa

Pätkäpaasto eli intermittent fasting

Pätkäpaastoja on erilaisia. Yhteistä niille kaikille on, että paastoaminen on lyhytaikaista ja toistuvaa. Listasimme yleisimmät metodit.

Vuoropaasto. Ruoasta pidättäydytään täysin yhden vuorokauden ajan yhden tai useamman kerran viikossa, ja muina päivinä syödään normaalisti.

16:8. Vuorokauden ruoat syödään 8 tunnin aikana, ja loput 16 tuntia paastotaan. 

5:2. Kahtena päivänä viikossa syödään alle 500 kilokaloria, ja viitenä päivänä viikossa syödään normaalisti.

Esitä kysymys! Haastattelemme tällä juttupaikalla asiantuntijoita erilaisista terveysaiheista. Keräämme Terveydeksi!-lehden Facebook-sivulla lukijoiden kysymyksiä ennen haastattelua. Tykkää lehdestä ja osallistu jutuntekoon! facebook.com/terveydeksi

Asiantuntijoina ravitsemusfysiologian professori Marja Mutanen, Helsingin yliopisto ja proviisori Elina Aaltonen, Apteekkariliitto

Julkaistu: Terveydeksi! 1/2019