‹ Takaisin

Mielessä  |  10.01.2022   |  ANNA KAUHALA   |  ISTOCKPHOTO

Oletko hyvä kuuntelija?

Hyvä kuuntelija saa toisen tuntemaan olonsa arvostetuksi, on pääosin hiljaa ja keskittyy hetkeen. Kuuntelutaitoa kannattaa harjoitella, sillä se voi parantaa ihmissuhteita ja auttaa menestymään uralla.

Puoliso kertoo päivän tapahtumista ja kuuntelet ­puolella korvalla samalla, kun selaat puhelinta ja laitat ruokaa. Kuulostaako tutulta? Jos kyllä, kuuntelemisen ­taidossasi voi olla petrattavaa.

– Pysähtymällä kuuntelemaan voi saada toisen tuntemaan, että hän on tärkeä ja arvostettu ja haluat antaa hänelle aikaasi. Jos taas et pysähdy, vaan puuhaat samalla jotain muuta, toiselle voi tulla tunne, ettei hän tule nähdyksi ja kuulluksi, psykologi Pekka Freese sanoo.

Ymmärretyksi ja arvostetuksi itsensä tunteminen taas on jokaisen ihmisen perustarve. Siksi se, miten kuuntelee toista, merkitsee paljon. Lisäksi kuuntelemisen taito vaikuttaa siihen, millaisen ­kuvan annat itsestäsi.

– Jos toisesta tuntuu, ettet kuuntele, siitä voi seurata ­turhautumista ja kyllästymistä seuraasi, Freese sanoo.

Se taas voi vaikuttaa koko ihmissuhteeseen. Niinpä kuuntelemisen taitoa kannattaa harjoitella.

1. Opettele kuuntelemaan ensin itseäsi

Asuuko pääsi sisällä ääni, joka moittii, ratkoo ongelmia tai suunnittelee tulevaa? Puuhaatko koko ajan jotain? Entä täytätkö kaikki hiljaiset hetket musiikilla, radiolla tai televisiolla? Jos et koskaan pysähdy tähän hetkeen, sinun voi olla vaikea kuulla omaa sisintäsi.

– Jos haluat tulla paremmaksi kuuntelijaksi, kysy ensimmäiseksi, kuunteletko itseäsi. Jos et kuuntele itseäsi, et todennäköisesti jaksa kuunnella muitakaan, Freese sanoo.

Kuuntelemisen opettelu kannattaakin aloittaa itsensä kuuntelusta. Ota joka päivä hetki itsellesi. ­Lähde kävelylle ja jätä kännykkä ja kuulokkeet kotiin. Sulje radio auto­matkan ajaksi. Puhu ääneen itsellesi tai kirjoita päiväkirjaa.­ Katsele merta tai istu hetkeksi alas tekemättä mitään. Ole vain ja kuuntele itseäsi.

– Pysähtyminen voi tuntua aluksi vaikealta, sillä oman pään sisällä saattaa vallita häly, josta on hankala saada selvää. Siksi moni ei halua tehdä sitä, vaan täyttää tyhjät hetket jollain, mikä vie huomion pois omasta sisimmästä.

Oman itsen kuunteleminen on kuitenkin hyvin arvokasta: opit itsestäsi ja samalla opit kuuntelemaan. Vähitellen hälykin hälvenee ja kuulet itseäsi ­paremmin.

2. Vähennä neuvomista

Kun toisella ihmisellä on ongelma tai hän haluaa avautua jostain, kuuntelijalla herää usein tarve neuvoa ja auttaa häntä.

– Monen on vaikea vain kuunnella. Tulee paine, että tämä asia pitäisi jotenkin ratkaista. Useimmiten kertoja ei kuitenkaan kaipaa ratkaisua, vaan haluaa vain tulla kuulluksi, Freese muistuttaa.

Esimerkiksi reklamaatiotilanteissa kiukkuinen asia­kas tahtoo yleensä eniten saada äänensä kuuluviin ja kokea, että häntä kuunnellaan.

Toiset myös haluavat yleensä ratkaista pulmansa itse, eivätkä kaipaa hyvää tarkoittavia neuvojamme.

– Ihmiset kysyvät yleensä neuvoa, kun kaipaavat sitä, muuten he usein eivät kaipaa. Kuunnellessa kannattaisikin karsia pois 95 prosenttia omatoimisesti annetuista neuvoista, Freese sanoo.

3. Kuuntele aktiivisesti

Kun kuuntelet toista, keskity vain siihen. Laita puhelin pois, sulje kirja ja telkkari, lopeta tekeminen ja ota hetki ihan vain kuunnellaksesi. Näin osoitat, että toisen kuunteleminen on sinulle tärkeämpää kuin se, mitä olit tekemässä. Muista, että multitaskaus ei ole ikinä hyvä idea – ei myöskään kuuntelemisen suhteen.

– Hyvä kuuntelija on kiireettömästi läsnä ja luo ­kertojalle näin turvallisen olon puhua.

Pysähtymiseen voi auttaa vaikkapa se, että istuu omien käsiensä päälle. Silloin ei ala huomaamattaan tehdä käsillään jotain, vaan pystyy keskittymään hetkeen.

Tärkeää on myös pyrkiä todella ymmärtämään, mitä toinen kertoo.

– Yritä asettua hänen maailmaansa ja elä hänen tarinassaan mukana.

Välillä voi nyökytellä, äännähtää jotain tai sanoa esimerkiksi: ”Kerro lisää”. Näin näyttää kertojalle, että todella kuuntelee häntä. Älä kuitenkaan vie huomiota pois toisen kertomuksesta alkamalla puhua omista kokemuksistasi.

– Monella on suuri tarve tulla itse kuulluksi. Silloin omat ideat ja näkökulmat puskevat lävitse, eikä ole avoin kertojan ajatuksille.

Moni miettiikin omaa vastaustaan sen sijaan, että kuuntelisi toista kunnolla. Siitä kannattaa yrittää harjoitella pois. Parasta olisi yrittää tyhjentää päänsä toisen kertomuksen ajaksi ja unohtaa hetkeksi omat ajatuksensa.

– Kuuntelemisen intensiteetti riippuu myös tilanteesta. Ei aina tarvitse olla täysillä läsnä ja vain kuunnella. Joskus on kivaa ja tärkeää höpötellä samalla, kun puuhaa muuta. Mutta olisi tärkeää, että kaikissa ihmissuhteissa olisi myös sellaisia hetkiä, joina vain kuuntelee.

Oleellista on myös vastavuoroisuus: että toinen kuuntelee sinua ja saat tulla kuulluksi. Siinä auttaa, kun näyttää itse esimerkkiä.

4. Anna kertojalle aikaa

Hyvä kuuntelija ei kysele koko ajan.

– Moni voi kokea, että kysellessään kannustaa toista kertomaan tarinaansa, mutta todellisuudessa kysely vie tilaa kertojalta. Jokainen kysymys ohjaa kertojaa kyselijää kiinnostavaan suuntaan, mikä ei ole välttämättä kertojalle lainkaan merkityksellistä. Joskus toki on. Kuunnellessa tulisi oikeasti olla hyvin paljon ihan hiljaa.

Toiset ihmiset pitävät puhuessaan pitkiä taukoja. Niiden aikana he ehtivät prosessoida tarinaansa, tunteitaan ja ajatuksiaan, ennen kuin jatkavat puhetta. Näitä hiljaisia taukoja ei kannata täyttää kysymyksillä tai kommenteilla, vaan antaa puhujalle aikaa jatkaa rauhassa kertomustaan.

Toinen hyvä tapa on olla välillä 20 sekuntia hiljaa, kun kohtaa toisen. Erityisesti tämä koskee hetkiä, joissa toinen kertoo itsestään ja omasta tilanteestaan. Kun esimerkiksi puoliso tai lapsi tulee kotiin, tervehdi häntä ja ole sitten hetki hiljaa. Niin hän saa tilaa sanoa sanottavansa, jos hänellä sellaista on.

– Älä sano heti mitään pohjaavaa tai johdattelevaa, vaan ole 20 sekuntia paikallasi ja vain kuuntele, mitä toisella on mielen päällä. Siinä oppii usein paljon uutta.

5. Muista elekielen merkitys

Sillä, miten kuuntelee, on myös väliä.

– Katsekontakti toimii usein, muttei aina. Suomalaisessa kulttuurissa sauna, nuotio ja takkatuli ovat paikkoja, joissa moni uskaltaa jakaa aika intiimejä asioita. Silloin rinnakkain oleminen tuo tilan tuntua ja helpottaa puhumista.

Muissa tilanteissa toista kohti kääntyminen, hymy ja eteenpäin nojaaminen ovat rohkaisevia eleitä, jotka kannustavat puhumaan. Kädet puuskassa taakse nojaaminen taas toimii päinvastoin.

Kun puhumme lapselle tai kuuntelemme häntä, laskeudumme usein automaattisesti samalle tasolle hänen kanssaan. Sama keino kannattaa ottaa käyttöön myös aikuisten kesken: jos kyseessä on yhtään syvällisempi keskustelu, voi olla hyvä idea istua alas niin, että olette samalla tasolla. Näin on helpompi kokea yhteyttä kuin silloin, jos toinen seisoo ja toinen istuu.

6. Mieti, miksi kuuntelet

Jos haluat aidosti oppia paremmaksi kuuntelijaksi, kysy itseltäsi, mikä siinä motivoi.

Haluatko oppia uutta, syventää ihmissuhteitasi vai menestyä paremmin töissä? Kuuntelutaito auttaa näissä kaikissa. Kun osaat kuunnella ja siis olla läsnä toiselle, ihmissuhteesi voivat muuttua radikaalisti ­paremmiksi niin töissä kuin vapaallakin. Hyvää kuuntelijaa usein arvostetaan.

– Työmaailmassa kuuntelutaito auttaa tekemään parempaa yhteistyötä asiakkaiden kanssa sekä organisaation sisällä ja oppimaan, kehittymään ja tukemaan toisia.

Motiivisi selkiyttäminen auttaa sinua kehittymään paremmaksi kuuntelijaksi. Kun mieltää jonkin asian tärkeäksi, sitä jaksaa myös harjoitella.

Asiantuntijana psykologi Pekka Freese

Julkaistu Terveydeksi! 4/2021