‹ Takaisin

Mielessä  |  24.02.2017

Mistä jatkuva väsymys johtuu? Työterveyslääkäri vastaa

Nukahtamisvaikeudet, vähäiset yöunet, uniapnea, stressi ja keväinen valo heijastuvat olotilaan. Jatkuvan väsymykset syyt kannattaa aina selvittää.

Kukapa ei silloin tällöin olisi väsynyt. Yleisin syy tilapäiseen väsymykseen löytyy huonosti nukutusta yöstä tai liiallisesta valvomisesta. Vähäinen liikunta, huonot ruokailutottumukset ja runsas alkoholinkäyttö lisäävät väsymyksen tunnetta. Elintavat on hyvä rukata kuntoon.

− Väsymys on subjektiivinen kokemus, jota pitää lähestyä monelta eri suunnalta: miten väsymys vaikuttaa, jaksaako ihminen päivän askareissa, onko kyse huonosta tai riittämättömästä unesta, kuormittaako työ liiaksi. Harvoin taustalla on diagnosoitavia sairauksia, toteaa työterveyslääkäri Sirkku Martti Mehiläisestä.

Perussairaudet suljetaan pois tutkimuksin. Verenkuvasta selvitetään muun muassa anemia ja kilpirauhasen toiminta. Paasto­verensokeri kertoo, jos väsymyksen taustalla on diabetes.

− Unettomuus ja siitä seuraava väsymys heikentävät vastustuskykyä ja vaikuttavat myös riskiin sairastua sydän- ja verisuonitautiin tai diabetekseen.

Jos väsymys vaivaa jatkuvasti eikä siitä pääse kotikonstein eroon, on hyvä käydä kysymässä apua ja neuvoa työterveyshuollosta tai terveyskeskuksesta.

Avuksi unipäiväkirja

Oiva työkalu huonon nukkumisen taustalla olevien syiden kartoittamiseen on unipäiväkirja, jonka löytää netistä. Kirjaaminen onnistuu omatoimisestikin: milloin menit nukkumaan, kauanko nukahtaminen kesti, heräsitkö kesken unien, paljonko yöunia kertyi ja olitko herätessäsi pirteä vai uupunut. Jos unen rakenteessa, kestossa tai laadussa on häiriöitä, väsymys voi vaivata.

Unipäiväkirjan saa lääkärinkin vastaanotolta mukaan. Vaikka hän esittää potilaalle samat kysymykset, muisti voi tehdä tepposet, jos asioita ei ole konkreettisesti miettinyt yö kerrallaan.  

− Usein kyseessä on toiminnallinen unihäiriö, jolloin unettomuuden taustalta ei löydy neurologista syytä tai sairautta. Uniongelma on pitkittynyt tai se voi tilapäisesti johtua elämäntilanteesta, kuten stressistä, muutoksista ja kriisistä, toteaa Martti.

Unihäiriöitä hoidetaan ensisijaisesti ilman lääkkeitä. Parhaisiin tuloksiin päästään kognitiivis-behavioraalisin menetelmin, jolloin unihäiriöitä tuottava ja ylläpitävä toimintamalli pyritään katkaisemaan. Keinot ovat yksinkertaisia: säännöllinen unirytmi, elämäntapamuutokset ja nukkumishetken rauhoittaminen voivat auttaa.

Unilääkkeitä vai ei?

Jos unilääkkeiden käyttö on perusteltua, lääkäri voi niitä määrätä. Martin mukaan lääkehoito on kuitenkin huono vaihtoehto unen laadun ja rakenteen kannalta.

− Esimerkiksi bentsodiatsepiineilla ei saa unen elvyttävää vaikutusta ja niihin kehittyy herkästi sekä fyysinen että psyykkinen riippuvuus. Pitkäaikaiskäytössä unilääkkeen teho heikkenee ja annoksia kasvatetaan. Lisäksi tulee tunne, ettei pysty nukkumaan ilman lääkkeitä, toteaa Martti.

Elämän kriiseissä voi yrittää lohduttautua sillä, että vaikeat tilanteet kuuluvat elämään ja menevät aikanaan ohi. Ei ole vaarallista olla muutamia vuorokausia nukkumatta, mutta syviin traumoihin kannattaa hakea apua. Myös keskustelu psykologin kanssa tai terapia voi helpottaa oloa ja palauttaa toimintakykyä.

Pieniannoksiset masennuslääkkeet voivat olla ratkaisu vuorotyötä tekeville tai jatkuvasti huonosti nukkuville. Säännöllisesti käytettyinä ne vaikuttavat unen rakenteeseen ja palauttavat syvän unen vaiheet.

− Kun depressiota hoidetaan 30−60 milligramman annoksilla, niin uniongelmiin voi tepsiä jopa neljäsosa 15 milligramman tabletista. Pieniannoksisena mirtatsapiini on tehokas, eikä se aiheuta riippuvuutta. Sen käytön voi välillä lopettaa ja aloittaa uudelleen, Martti sanoo.

Unen laatuun voidaan vaikuttaa myös hermokivun hoitoon tarkoitetuilla lääkkeillä, jos kyseessä on esimerkiksi iskiaksesta tai nivelrikosta kärsivä kipupotilas.

Yllättävän yleinen uniapnea

Yli 300 000 suomalaista ei tiedä kärsivänsä uniapneasta eli unenaikaisista hengityskatkoksista. Niitä esiintyy noin kymmenellä prosentilla kuorsaajista.

− Jos henkilö on ylipainoinen, hän tupakoi, kitalaen rakenne on matala ja kaula paksu, riski on olemassa. Uniapneaa voi esiintyä myös normaalipainoisilla. Päiväväsymys on tyypillisin oire: ihmisen voi torkahdella lounaan jälkeen, television ääreen ja jopa liikennevaloissa. Martin mukaan uniapnean hoito on tärkeää, sillä se on sydän- ja verisuonitaudin sekä metabolisten sairauksien riskitekijä. Uniapnea vaikuttaa myös mielialaan ja koko elämänlaatuun.

− Jos uniapneaa epäillään, potilas voi saada kotiinsa laitteen, joka rekisteröi ja analysoi unta. Jos tauti todetaan, mutta oireet ovat lievät, ratkaisuna on yöllä hampaissa pidettävä uniapneakisko. Vaikeimmissa tapauksissa turvaudutaan CPAP- eli ylipainehoitoon. Tällöin potilas käyttää öisin naamaria, josta happi kulkeutuu hengitysteihin.

Hoitotulokset ovat erinomaiset. Martin mukaan potilaat ovat kuvanneet tunnetta eloon heräämisenä.

Pelkkä kuorsauskin saattaa huonontaa unenlaatua ja heijastua päiväväsymyksenä. Laihduttaminen ja kyljellään nukkuminen voivat auttaa. Apteekista saatavia nenäteippejä, nielusuihkeita ja kuorsauskiskoa voi myös kokeilla.

Liikuntaa kehoa kuunnellen

Vaikka liikunta on terveellistä, silläkin on rajansa. Jos liikuntaharrastus on suorituskeskeistä, äärimmäisyyden tavoittelu seurantalaitteiden avulla voi uuvuttaa ja stressata.

− Kun työnteosta pitäisi myös palautua, ei ole hyvä ratkaisu sännätä salille iltaisin ja viikonloppuisin. Jos vireystilan on-nappula on koko ajan päällä, se väsyttää entisestään.

Martti kehottaa kohtuuteen, kuuntelemaan kehoaan ja mieltään. Extremen sijaan hyötyliikunta on parempi vaihtoehto. Hengitysharjoitukset sekä jooga, tanssi tai ulkoilu ovat hyviä stressin purkukeinoja.

Pirteää oloa ja virkeää mieltä tuovat kaikenlaiset kulttuuriharrastukset ja sosiaaliset kanssakäymiset. Ne elvyttävät tunne-elämää, karkottavat stressiä ja rentouttavat.

− Yhteisöllisyys ja sosiaaliset kontaktit vapauttavat työasioiden pohdiskelusta. Yhdessä tekeminen ja muiden ihmisten näkeminen on hyvinvoinnin kannalta tärkeää myös niille, jotka ovat työelämän ulkopuolella.

Anna aivoille lepoa

Kun yhteiskunta vaatii kansalaisiltaan maksimaalista suorituskykyä, työntekijät viihtyvät ruutujen ääressä vuorokausirytmistä välittämättä. Palautumiselle ei anneta riittävästi aikaa.

− Epäsäännölliset työajat ja koukuttava netti johtavat siihen, että unta saadaan liian vähän. Työn ja vapaa-ajan tasapaino horjuu. Aivotoiminta on kuitenkin tarvinnut säännöllistä vuorokausirytmiä jo esihistoriasta alkaen. Työorientoineenkin ihmisen on huolehdittava aivojensa terveydestä tässä rajattomassa maailmassa, muistuttaa Martti.

Mehiläisen Taloustutkimuksella teettämän selvityksen mukaan 30 prosenttia työntekijöistä koki työelämän muutoksen lisänneen kiireen tuntua, liki 70 prosenttia kertoi työn verottavan jaksamista ja joka kolmas totesi stressin haittaavan työhön keskittymistä.

Hektisten työpäivien jälkeen väsyttää, ja kun stressi vie myös yöunet, päivälläkin väsyttää. Martti neuvoo kääntymään työpsykologin puoleen, jos oman elämän hallinta on hukassa. Lisäksi työterveyshoitajan luona voi käydä muulloinkin kuin terveystarkastuksissa.

− Lääkäri keskittyy sulkemaan pois sairauksia tai hoitamaan niitä. Muita asiantuntijoita voi hyödyntää myös ennaltaehkäisevästi ja silloin, jos stressin taustalla on työyhteisöongelmia. Martti kehottaa vaalimaan positiivista ilmapiiriä työpaikoilla. Työelämän muutoksissa eläminen on kuluttavaa, joten tsemppihenki, onnistumisista iloitseminen ja toisten kunnioittaminen auttavat jaksamaan.

Lisää tietoa

Valo valvottaa

• Valon lisääntyminen voi väsyttää, kun elimistön sisäinen kello alkaa jätättää valoisten iltojen takia. Päivän puuhastelua ei malteta lopettaa ajoissa, jolloin uni-valverytmikin sekoittuu. Kun nukkumaan meno siirtyy myöhemmäksi, unta ei saada riittävästi.
• Pimeähormoni melatoniinin eritys vähenee ja aivojen serotoniinipitoisuudet kasvavat. Molemmat nostavat vireystilaa. Jos uni ei tule ajoissa, päivällä on väsynyt.
• Tarpeeksi aikainen nukkumaanmenoaika, riittävät yöunet, liikunta ja säännöllinen, monipuolinen ruokavalio helpottavat kevätväsymystä.
• Ole huoleti: kevätväsymys kaikkoaa muutamassa viikossa, kun elimistö tottuu valoon.

Teksti Tarja Västilä, kuvitus Mirkka Eskonen
Asiantuntijana työterveyslääkäri Sirkku Martti, Mehiläinen

Julkaistu Terveydeksi! 1/2017