Mielessä | 08.12.2017
Läsnäolo on taitolaji
Mieli harhailee helposti muualle. Mietit tulevaa tai mennyttä, jolloin et ole täysin läsnä nykyhetkessä. Tuntuuko tutulta? Mindfulness voi avata avaramman maailman.
Mindfulness-työskentelyssä ihminenharjoittelee taitoa ollaläsnä nykyhetkessä. Tavoitteenaon lisätä tietoista läsnäoloa ja havainnoida omia ajatuksia, tunteita ja kehon tuntemuksia hyväksyvästi. Mindfulnessin suomenkielinen käännösonkin tietoinen hyväksyvä läsnäolo.
Mindfulnessia on sovellettu noin 20 vuoden ajan lääketieteessä ja psykiatriassa. Suomessa sen käyttö on lisääntynyt viiden viime vuoden aikana. Nyt mindfulness on tulossa kovalla kohinalla mielenterveystyöhön.
– Säännöllinen harjoittelu rauhoittaa ja rentouttaa. Sitä sovelletaan muun muassa stressinhallintaan, masennuksen ehkäisyyn sekä ahdistuksen, riippuvuuksien, kipujen ja unettomuuden hoitoon, psykologi ja psykoterapeutti Arto Pietikäinen kertoo.
Mindfullness on taitolaji
Kyse on mielen kyvystä olla nykyhetkessä. Lapset osaavat ottaa täyden ilon irti hetkestä. Läsnäolo hetkessä tuo myös parhaat oivallukset ja elämykset. Pietikäisen mukaan taito unohtuu, kun yhteiskunta muokkaa meistä suorittajia. Aikaa ei enää jää riittävästi ihmettelyyn ja mietiskelyyn, jota luova toiminta vaatisi.
– Aikaamme leimaa monisuorittaminen. Olemme tavallaan läsnä, mutta emme kuitenkaan ole. Esimerkiksi aamiaispöydässä näppäillään kännykkää samalla, kun jutellaan perheen kanssa. Elämä alkaa tuntua suorittamisen takia stressaavalta. Jos harjoittelee syömään tietoisesti ja läsnäolevasti, se antaa ihan uuden perspektiivin ruokailuhetkeen.
Erityisen tärkeällä sijalla mindfulnessissa ovat oman kehon tuntemukset ja niiden havaitseminen.
– Keho on viisauden lähde. Elämme aistiemme kautta: kaikki ajatukset ja tunnetilat tuntuvat kehossa. Esimerkiksi ahdistus voi tuntua rintakehän puristuksena sekä hengityksen tihentymisenä, sanoo Leena Pennanen, joka toimii mindfulness-kouluttajana Suomessa ja Saksassa.
– Kun huomaat kehossasi jotakin tuntemuksia, et vielä tiedä, mikä tunne on kyseessä. Kun siihen jää viipyilemään, huomaakin olevansa esimerkiksi ärtynyt.
Katsoessasi ympärillesi tarkemmin näet, että aurinko paistaa eikä syytä ärtymykseen olekaan. Pystyt näin vapauttamaan itsesi tunteen vallasta, Pennanen nostaa esimerkin.
Hyödylliset ja haitalliset ajatukset
Tärkeä oppi on se, etteivät mielen tuottamat ajatukset ole yhtä kuin todellisuus. Ihmismielen tehtävä on tuottaa jatkuvasti erilaisia tulkintoja ja arvioita. Ajatusten osumatarkkuus ei ole kuitenkaan aina kovin luotettava. Se ei olisi haitallista, ellei ihminen itse pitäisi ajatuksiaan tarkkoina kuvauksina todellisuudesta.
– Osa ajatuksista on hyödyllisiä, osa hyödyttömiä ja jopa vahingollisia. Vain hyödyllisiä, omien arvojen ja päämäärien suuntaan vieviä ajatuksia kannattaa kuunnella tosissaan. Ajatusten vaikutus toimintaamme onkin paljon tärkeämpää kuin niiden sisältö, Pietikäinen korostaa.
Kun tarkkailee, millaisia ajatuksia mielessä liikkuu, niistä tulee tietoiseksi. Omien ajatusten havainnointia voi harjoitella yksinkertaisella tavalla kirjoittamalla niitä välillä paperille.
– Esimerkiksi kun ajattelet olevasi typerä, kirjoita ylös, että ”minulla on ajatus, että olen typerä. Seuraavassa vaiheessa voit todeta näin: ”Huomaan, että ajattelen olevani typerä.” Näin harjoitellen saat vähitellen etäisyyttä ajatuksiisi ja pystyt paremmin valitsemaan, miten niihin reagoit, Pietikäinen kuvailee.
Kaikki tunteet tutuiksi
Toinen tärkeä oppi on, että tunteet ovat tarpeellisia eivätkä suinkaan vihollisiamme. Ne viestittävät ihmisen syvistä tarpeista, eikä niitä pidä yrittää kontrolloida tai vältellä.
– Meille on opetettu, että tunteita voi hallita ja epämiellyttävistä tunteista pitää pyrkiä eroon. Kun tunne on riittävän vahva, sitä on vaikea hallita. Ihminen alkaa kaikin keinon kamppailla tunnetta vastaan, jolloin se päinvastoin vain vahvistuu, Pietikäinen huomioi.
Mindfulnessissa pyritään paitsi havainnoimaan myös hyväksymään kaikki tunteet. Kannattaa muistaa, että alakulo, kärsimys ja suru kuuluvat elämään yhtä lailla kuin ilo ja onni. Tietoisen läsnäolon omaksumisesta on hyötyä myös parisuhteessa. Usein katsomme kumppaniamme arvostelevien silmälasienkautta: hänen pitäisi muuttua esimerkiksi kohteliaammaksi ja pitkäpinnaisemmaksi, jotta suhteemme voisi paremmin. Mieli tuottaa monenlaisia arvostelevia ajatuksia, joihin mindfulness-menetelmällä saa etäisyyttä. Kun on aidosti läsnä ja kuuntelee toista tietoisen hyväksyvästi, aistii myös paremmin toisen tunnetiloja ja tarpeita.
Teksti Anna Haikarainen, kuvat Tommi Tuomi
Asiantuntijoina psykologi ja psykoterapeutti Arto Pietikäinen sekä mindfullness-kouluttaja Leena Pennanen
Julkaistu Terveydeksi! 3/2012
Lue myös
