Mielessä | 09.10.2023 | TIINA LAANINEN | ISTOCK
Kohti parempaa itsetuntoa
Koskaan ei ole liian myöhäistä saada hyvää itsetuntoa. Omakuvan vahvistamisessa avaimet ovat itsellä, mutta myös läheisten tuki on tärkeää.
Miksi hakisin uutta työpaikkaa, enhän kuitenkaan tule valituksi. Pahoitin mieleni, että emme siivonneet tänään yhdessä, vaikka olimme sopineet niin. Miksi kuitenkaan kertoisin omista tunteistani – eihän niistä kukaan kuitenkaan välitä.
Oletko törmännyt tilanteisiin, joissa joku toinen tai sinä itse olet ajatellut näin? Jos ihmisellä on huono itsetunto, hän saattaa jättää tilaisuuksia käyttämättä, koska ajattelee, ettei ole niiden arvoinen tai ettei kuitenkaan pärjäisi uudessa tilanteessa.
– Kaikilla meillä on hetkemme, jolloin ajattelemme, ettemme pärjää tai jolloin tunnemme itsemme huonoiksi. Jos riittämättömyyden tunne on kuitenkin pysyvä ja rajoittaa aikomuksiamme usein, voi kyse olla huonosta itsetunnosta, psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävi Terveystalosta sanoo.
Huono itsetunto voi näyttäytyä myös omien tunteiden ja tarpeiden vähättelynä. Tällöin omat ajatuksensa jättää kertomatta toiselle, koska ajattelee, ettei omilla ajatuksilla ja tunteilla ole merkitystä.
– Ihmissuhteissa huono itsetunto voi näkyä esimerkiksi niin, että ohitamme omat tarpeemme ja pyrimme miellyttämään toista enemmän kuin olisi tarpeen, Isosävi toteaa.
Kun itsetunto on hyvä, joustaminen on helpompaa
Itsetunto tarkoittaa käsitystä omasta arvostamme. Se on kykyä havaita omat tarpeemme, toiveemme, vahvuutemme ja heikkoutemme.
Kun ihmisellä on hyvä itsetunto, hän uskaltaa olla toisten kanssa eri mieltä asioista. Hän ei pelkää riitaa ja toisaalta hän ymmärtää, ettei esimerkiksi väittely tai toisistaan eriävät mielipiteet tarkoita automaattisesti riitelyä.
– Hyvään itsetuntoon kuuluu joustavuus. Se näkyy muun muassa niin, ettei uusi tieto tai erilaiset näkemykset tunnu uhkaavilta, vaan niihin voi suhtautua avoimesti ja omaa mielipidettään voi tarvittaessa muuttaa.
Huono itsetunto voi näyttäytyä töissä joustamattomuutena. Uudet tilanteet ja toimintatavat voivat tuntua stressaavilta ja aiheuttaa kohtuutonta huolta tai esimerkiksi unettomuutta. Tämä voi purkautua muun muassa tiuskimisena tai ärtyisyytenä toisia kohtaan.
Toisaalta tilanne voi olla myös päinvastainen: kun ihmisellä on huono itsetunto, hän saattaa ohittaa omat tuntemuksensa ja pyrkiä miellyttämään toisia liiallisuuksiin saakka. Hän ei ehkä myöskään pyydä toisilta apua, vaan pyrkii selviytymään yksin ja olemaan rasittamatta toisia kysymyksillä tai ajatusten vaihdolla. Tämä voi äärimmillään johtaa eristäytymiseen.
– Taustalla voi olla ajatus, etten ole toisten avun arvoinen enkä halua häiritä toisia, vaan minun on selviydyttävä itse, Isosävi toteaa.
Pitkään jatkuessaan tällainen ajatusmalli voi johtaa uupumukseen.
– Ehdottomuus ja täydellisyyteen pyrkiminen on ihmiselle pitkään jatkuessaan raskaita taakkoja, jotka altistavat ylikuormittumiselle, Isosävi sanoo.
Nämä molemmat voivat näkyä myös kotiarjessa. Arkea helpottaa, jos kodin ei ole oltava aina tip top -siisti, pyykkien silitettyinä ja tiskipöydän tyhjä.
– On tärkeää osata ajatella, että kaiken ei tarvitse olla täydellistä. Riittävän hyvä kelpaa hyvin ja joskus voi mennä sieltä, mistä aita on matala ilman huonoa omaatuntoa.
Entä jos sittenkin uskaltaisin?
Huono itsetunto voi johtua monesta asiasta. Sen taustalla voi olla esimerkiksi koulukiusatuksi joutuminen tai vaille jäämisen kokemukset varhaisissa ihmissuhteissa. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, jos lapsi omaksuu, että hän kelpaa iloisena, mutta kiukuttelevana tai surullisena hän on toisille liikaa.
– Lapsi mukautuu tällaiseen tilanteeseen usein näennäisesti hyvin, mutta samalla hän jää vaille kokemusta, että on arvokas kaikkine tunteineen ja ajatuksineen, Isosävi sanoo.
Vaikka itsetunnon pohja luodaan lapsena ja nuorena, itsetunto rakentuu koko elämän ajan.
– Koskaan ei ole myöhäistä saada parempaa itsetuntoa. Oleellista on havahtua omaan tapaansa ajatella ja käyttäytyä. Oppia antamaan itselleen arvo.
Paremman itsetunnon tavoittelija tarvitsee uteliaisuutta ja rohkeutta.
– On opittava haastamaan itsensä ja tapansa ajatella. Entä jos sittenkin hakisin opiskelupaikkaa? Mitä jos kuitenkin pyytäisin toiselta apua?
Aloittaa kannattaa Isosävin mukaan pienistä asioista: Jos tuntematon avaa kauppareissulla oven, astu rohkeasti sisään ja kiitä. Kun joku kehuu uutta paitaasi, ota kehu vastaan sen sijaan, että vähättelet, kuinka vanha ja kauhtunut vaate on.
– Jos tilanne tuntuu ylivoimaiselta, voi tukea saada esimerkiksi psykoterapiasta, mutta usein tukea ja apua muutokseen saa myös lähipiiriltä, kun sitä ottaa vastaan.
Läheisten iso merkitys
Itsetunnon rakentumisessa iso merkitys voi olla yhdelläkin läheisellä. Jollakulla tärkeä läheinen on voinut olla opettaja, joka on kannustanut tavoittelemaan omaa unelmaa. Toisinaan omaan itseensä uskomisessa tärkeä merkitys voi olla ystävällä tai puolisolla.
– Turvallisessa ihmissuhteessa saamme kuulla, että olemme tärkeitä ja rakkaita omana itsenämme. Saamme kokea, että tunteillamme on merkitystä, kunhan sanomme ne ääneen. Tällöin yleensä myös rohkaistumme kertomaan ajatuksistamme ja oloistamme toiselle.
Hyvään itsetuntoon kuuluu kyky pyytää anteeksi ja mennä sen jälkeen eteenpäin. Se on ymmärrystä siitä, että emme ole täydellisiä, eikä meidän tarvitsekaan olla. Virheet kuuluvat elämään, eikä niitä tarvitse pelätä.
– Siinä missä heikko itsetunto voi lamauttaa ja kahlita epäonnistumisen hetkellä, vahvalla itsetunnolla varustettu ihminen ymmärtää, että elämään kuuluvat myös epäonnistumiset ja virheet. Ne eivät ole kestämättömiä, vaan niistä voi päästä eteenpäin.
Ihmiselle on Isosävin mukaan hyväksi tuntea toisinaan pettymystä, surua ja epäonnistumisia. Tärkeää on, että pystymme ymmärtämään, että emme ole kaikessa hyviä, mutta emme myöskään huonoja ja tunnistamme omia vahvuuksiamme ja heikkouksiamme. Kun ihminen on sinut itsensä kanssa, hänen on todennäköisesti helpompi kohdella myös toisia tasavertaisesti.
Haluatko minulle hyvää?
Itsetunto suojelee meitä itsellemme haitallisilta ihmissuhteilta. Se tarjoaa ikään kuin tuntosarvet, jotka auttavat arvioimaan, haluaako toinen ihminen meille hyvää vai pahaa.
– Hyvä itsetunto auttaa arvioimaan realistisesti, kannattaako esimerkiksi parisuhdetta aloittaa tietyn ihmisen kanssa tai kuinka paljon työkaveriin on hyvä luottaa.
Itsetunto tuo myös levollisuutta. Se on varmuutta siitä, kuinka paljon on hyvä joustaa, milloin omat tunteet on tärkeä sanoa ääneen ja koska on viisautta pyytää apua.
– Hyvä itsetunto tuo mielenrauhaa. Juuri siksi sen eteen kannattaa tarvittaessa nähdä vaivaa.
Kun seuraavan kerran toinen ihminen kehuu sinua – onpa kyse kauniista silmistä tai onnistumisesta työssä, pysähdy hetkeksi ja havainnoi, mikä on ensiajatuksesi toisen sanoista. Jos otat sanat vastaan ilman, että alat ensimmäiseksi vähätellä niitä, on sinulla todennäköisesti hyvä itsetunto – tai olet ainakin ottanut askeleen sitä kohti.
Jos toivot parempaa itsetuntoa, mieti näitä kysymyksiä:
-
- Miksi ajattelen, etteivät muut välitä tunteistani ja ajatuksistani?
- Miksi tunnen olevani huonompi kuin muut?
- Entä jos sittenkin ottaisin askeleen kohti uutta? Mitä tapahtuisi, jos saisinkin uuden työ- tai opiskelupaikan tai rohkaistuisin aloittamaan harrastuksen?
- Mitä tapahtuisi, jos kertoisin useammin, miltä minusta tuntuu?
- Miksi en ota apua vastaan?
- Miksi en pyydä sitä?
- Voisinko toimia ensi kerralla toisin? Mikä olisi sopivan pieni asia aloittaa?
Asiantuntijana psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävi, Terveystalo
Julkaistu Terveydeksi! 3/2023
Lue lisää:
