Mielessä | 25.01.2024 | TIINA LAANINEN | ISTOCK
Hermot kireällä – liian lyhyt pinna?
Kun hermo kiristyy, ärtymys purkautuu helposti lähimpiin ihmisiin. Jos huomaa tiuskivansa muille, kannattaa pysähtyä miettimään, mistä pohjimmiltaan on kyse.
Kaikkia ottaa välillä päähän. Mutta jos työkaverit tai esimerkiksi puoliso, omat lapset tai ystävät tuntuvat äkisti normaalia hankalammilta, vika ei välttämättä ole läheisissä.
– Jos oma mieli on kuormittunut, ärsyyntyy toisten ihmisten sanomisista ja tekemisistä tavallista helpommin – toisinaan silloinkin, kun toinen ei tarkoita mitään erityistä, sanoo työterveyspsykologi Tiina Tuominen Terveystalosta.
Voiko omia hermojaan kouluttaa maltillisemmiksi? Muun muassa temperamenttimme ja perimämme vaikuttavat tapaamme reagoida eri asioihin. Tunnetaitojen opettelu ei silti ole myöhäistä koskaan.
1. Mitä kaipaat?
Ole hiljaa! Älä kysele! Älä mökää! Jos saa itsensä kiinni toisille tiuskimisesta, kannattaa pysähtyä. Kun kierrokset tasaantuvat, on tärkeä pohtia, mistä oma tiuskiminen johtuu. Oliko toinen oikeasti ärsyttävä vai oliko hänen kysymyksensä ikään kuin viimeinen pisara, kun itseä väsytti, oli kiire tai mahassa kurni nälkä.
– Useimmiten kyse on siitä, että jokin omaan elämään liittyvä tarve tai tavoite ei täyty, mikä saa pinnan tavallista kireämmäksi, Tuominen sanoo.
Jos esimerkiksi työ ei tunnu merkitykselliseltä, voivat siihen liittyvät asiat tuntua tavallista kuormittavimmilta. Työkaverin neutraaliksi tarkoittama kysymys voi silloin saada turhautuneen vastauksen tavallista helpommin. Tai jos lapsiperhearjen keskellä on nukkunut liian vähän, kaipaa ehkä lepoa ja hiljaisuutta. Jos tähän ei ole mahdollisuutta, lasten iloiset, mutta toistuvat kysymykset tai leikeissä pitämä melu voivat ärsyttää, vaikka normaalisti siltä ei tuntuisi.
– Ensimmäinen asia hermojensa menettäjälle on miettiä, mistä tiuskiminen johtuu. Useimmiten vastauksen löytää omasta elämäntilanteestaan ja sen pohtimisesta, mitä vailla kokee olevansa.
2. Kun pinna palaa, pidä pieni tauko
Ärtymisen ja turhautumisen tunteet ovat varsin tavallisia, ja ne kuuluvat elämään. Itselle hankalilta tuntuvia tilanteita ei kannata ryhtyä välttelemään, vaan on parempi etsiä työkaluja tilanteiden hallintaan.
– Ärsyyntymisten voi nähdä myös niin, että voimakkaan tunnereaktion aiheuttama asia on tärkeä. Mitäänsanomattomissa tilanteissa emme juuri hetkahda, Tuominen toteaa.
Elämänkokemus auttaa usein osaltaan siihen, että asiat osaa suhteuttaa, jolloin voimakkaat ärsyyntymiset tasoittuvat.
– Jos tietää selvinneensä aiemmin tiukasta tilanteesta, voi se rauhoittaa ja antaa toimintakykyä myös uudessa hankalassa paikassa.
Osaltaan hermostuminen on myös biologiaa: pulssi kiihtyy, keho terästäytyy, eikä ihmisen etuotsalohko, jolla on tärkeä merkitys päätöksenteossa, toimi samaan tapaan kuin normaalisti.
– Voi ajatella, että kun ihminen hermostuu, hänellä ei ole ”kaikki valot päällä”. Siksi on järkevää ottaa aikalisä ennen kuin sanoo kaiken, mitä mieleen tulee, Tuominen toteaa.
Tilanteessa voi auttaa esimerkiksi lyhyt kävelylenkki, kahvitauko tai muu rauhoittuminen – joskus vaikkapa vessassa käyminen ja rauhallinen pulssia tasaava hengittäminen.
3. Oletko jatkuvasti ärtynyt?
Tiina Tuominen sanoo, että jatkuva ärtyneisyys voi olla merkki esimerkiksi työuupumuksesta, johon liittyy usein itsetunnon laskua ja kyynistymistä.
– Toki myös kotielämään voi uupua, jos se on täynnä vaateita ja suorituksia, eikä levolle jää aikaa.
Tuominen suosittelee, että mikäli itse ei löydä vastausta omalle ärtyneisyydelleen ja se on jatkuvaa, kannattaa hakea apua ammattilaiselta.
– Hälytyskellojen on hyvä soida myös, jos moni läheinen tuo esille huolen toistuvasta hermostuneisuudesta tai tiuskimisesta. Vaikka huomio ärsyttäisi, siinä voi olla perää.
4. Tunnetaitoja voi harjoitella
Jos lapselle tulee harmitus, aikuisen tehtävä on auttaa lasta sanoittamaan ja kestämään tunne. Lapselle opetetaan myös usein, kuinka tunne tulee ja menee, eikä sen pidä antaa päättää käyttäytymisestä.
– Sen sijaan, että lapselle sanoisi, että älä tunne näin tai älä enää harmittele, lasta kannattaa lohduttaa ja sanoittaa tunnetta siirtämättä sitä syrjään.
Tuomisen mukaan samoin voi sanoa itselleen. Tärkeää on muistaa myös se, että kurjinkaan tunne ei saa ottaa valtaa itsestä niin, että sen varjolla kohtelisi toisia ihmisiä kurjasti.
– Siksi ärsyyntyminen ei oikeuta tiuskimaan toisille eikä sen takia kannata myöskään lopettaa mahdollisesti kesken olevaa asiaa.
Kun lapsi ei osaa koulutehtäviä ja hermostuu, on hänen tärkeä palata tehtävän äärelle rauhoituttuaan. Aikuisenkaan ei kannata lyödä hanskoja tiskiin. Kun on itse rauhallinen, esimerkiksi hankala tilanne asiakkaan kanssa on helpompi hoitaa. Sama pätee vaikkapa raportin kirjoittamiseen tai huolellisuutta vaativan tilauksen tekemiseen.
– Tehtävää asiaa voi myös pilkkoa osiin. Lapselle voi sanoa, että tehdään tehtävää vielä vaikkapa viisi minuuttia tai oman työtehtävän voi jakaa osiin, jolloin myös työn etenemistä on helpompi seurata.
5. Pyydä tarvittaessa anteeksi
Jos hyvästä yrityksestä huolimatta tunne ottaa vallan ja tulee tiuskineeksi toisille, jokaisen on tärkeä osata pyytää anteeksi. Sen lisäksi, että pahoittelee toimintaansa, voi olla hyvä kertoa, mikä oikeastaan sai tulistumaan tai hermostumaan.
– Tämä ei tarkoita, että oikeuttaisi oman toimintansa, mutta toisen voi olla helpompi ymmärtää ärsyyntyminen, Tuominen sanoo.
Tilannetta voi helpottaa, jos voi taustoittaa toiselle esimerkiksi, että viikonloppu kuormitti enemmän kuin antoi uutta virtaa tai että työpaikan organisaatiomuutos jännittää ja pelottaa ja vaikuttaa omaan käytökseen.
– Kun pyytää anteeksi, sitoutuu samalla tekemään työtä sen eteen, ettei sama toistu.
Parhaimmillaan tiuskimisen käsittely voi antaa tilaa vuoropuhelulle. Jos työpaikalla kyse on kaikkien arkeen vaikuttavasta asiasta, vaikkapa yt-neuvotteluista, kuormittaa tilanne todennäköisesti kaikkia. Kun asia tiedostetaan yhdessä, sen herättämistä tunteista on helpompi keskustella.
Joskus pinnaa kiristävät asiat ovat pieniä, mutta toistuvia. Ne kannattaa sanoa ääneen ennen kuin ne kasvavat lumivyöryn tapaan ja purkautuvat toisille tiuskimisena. Kotiarkea voi helpottaa, kun kotityöt on jaettu kaikkien mielestä tasapuolisesti. Työpaikalla yksi kestoärsytysaihe on taukotilat – hyvä alku parempiin kahvitaukoihin voi olla pelisääntöjen kirjaaminen, jossa sovitaan vaikkapa siitä, ettei kukaan jätä tiskejään muiden siivottaviksi tiskipöydälle.
Asiantuntijana vastaava työterveyspsykologi Tiina Tuominen Terveystalosta
Julkaistu Terveydeksi! 4/2023
Lue lisää:
Lue myös
