Sivusto
Lääkehaku
Apteekkihaku
Ihonhoito | 08.12.2017
Ruusufinni on luultua yleisempi sairaus, jonka tyypillisin oire on pysyvä punoitus kasvojen keskiosassa. Lääkäriin kannattaa hakeutua, vaikka oireet olisivat lieviä, sillä lääkehoidolla saa helpotusta vaivaan.
Ruusufinni on krooninen, pitkäaikainen ihon tulehdussairaus. Taipumus siihen on pysyvä, mutta oireet voivat olla välillä poissa pitkäänkin. Sitä esiintyy jopa 15 prosentilla suomalaisista.
Tyypillisiä oireita ovat kasvojen keskiosan punoitus ja pienten, pinnallisten verisuonten laajentuminen. Yleisiä ovat myös märkänäpyt, jotka eivät kuitenkaan sisällä talia, toisin kuin aknessa, vaan tulehdussoluja.
Ruusufinni on monivuotinen ja oireilee aaltoillen. Sairaus puhkeaa yleensä 30–50 vuoden iässä, ja sitä on raportoitu naisilla useammin kuin miehillä. Syytä sairastumiseen ei tiedetä, mutta 15–40 prosenttia tapauksista on perinnöllisiä. Ruusufinniä esiintyy eniten ihmisillä, joilla on vaalea iho, siniset silmät tai vaaleat hiukset.
Ruusufinnin esiasteena voi esiintyä ihon lehahtelua, joka on voimakkaampaa kuin punastuminen. Silloin taudin pahenemista voi estää pitämällä hyvää huolta ihon peruskunnosta esimerkiksi kosteuttavia perusvoiteita käyttämällä. Niiden ansiosta ihon rakenne pysyy hyvänä.
Parhaiten potilaan iholle soveltuvat mahdollisimman vähän kemikaaleja sisältävät tuotteet, sillä ruusufinni voi ärsyyntyä kemikaaleista. Vältettävien asioiden listalle kuuluvat myös sauna, alkoholi, kuumat juomat ja mausteiset ruoat. Monella oireet pahenevat stressin myötä.
Oireita pahentavat yleensä myös viima, pakkanen, auringonpaiste ja ultraviolettisäteily. Auringossa kannattaisi aina käyttää vähintään suojakertoimen 30 suojavoidetta.
Vaikka vaivaa pitäisi vain kosmeettisena, lääkäriin kannattaa hakeutua aina, jos epäilee iho-oireiden johtuvan ruusufinnistä.
Aknenäpyt saattavat näyttää samanlaisilta kuin ruusufinnissä, mutta muiden oireiden perusteella taudit ovat yleensä erotettavissa toisistaan. Ruusufinniin eivät kuulu mustapäät, ja näppyjä on vain kasvoissa. Akneen ei liity taustapunoitusta, ja se puhkeaa yleensä nuoremmille kuin ruusufinni.
Perioraalidermatiitin (POD) eli suunympärysihottuman ja ruusufinnin välillä selkein ero on siinä, että POD aiheuttaa näppyjä ja punoitusta suun, joskus myös silmien ympärillä, ei kasvojen keskiosassa. POD on yleensä nuorten naisten tauti, jonka taustalla saattavat olla hormonaaliset muutokset sekä runsas kosmetiikan tai kortisonivoiteen käyttö.
Yleisin sairauden tyyppi on couperosa-ihoksi kutsuttu erytematoottinen ruusufinni, joka aiheuttaa pysyvää punoitusta kasvojen kuperilla pinnoilla, poskilla, nenällä, leuassa ja otsassa. Pintaverisuonet ovat laajentuneet, ja kasvojen iho voi tuntua kiristävältä, polttavalta ja pistelevältä. Joskus myös korvalehdet ja kaula punoittavat.
Papulopustulaarinen ruusufinni aiheuttaa lisäksi märkänäppylöitä kasvojen keskiosaan. Harvinaisin muoto, fymaattinen ruusufinni esiintyy yleensä nenässä ja johtuu talirauhasten ja sidekudoksen liikakasvusta. Nenä on muhkurainen ja ihon pinta epätasainen.
Silmäoireita voi ilmaantua yksinään tai punoituksen ja näppylöiden lisäksi. Silmät kuivuvat ja tuntuvat hiekkaisilta. Luomireunat voivat ärtyä ja sidekalvon tulehdukset ovat yleisiä.
Ruusufinnistä tiedetään, että sen taustalla on pintaverisuonten epänormaali toiminta ja luontaisen puolustusreaktion käynnistyminen. Iholla on myös tavallista enemmän talipunkkia, ja se on herkistynyt lämpötuntemuksille.
Tautiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta lääkkeillä oireita voidaan lievittää. Tieto on potilaalle helpottava, sillä tauti voi rajoittaa sosiaalisia tilanteita ja heikentää elämänlaatua.
Ruusufinniin käytetyt lääkkeet ovat pääasiassa hyvin siedettyjä, mutta vaste hoidoille tulee hitaasti, usein vasta muutaman kuukauden sisällä. Omat hoitokokeilut sen sijaan voivat pahentaa oireita, sillä esimerkiksi kortisonivoiteet eivät sovellu ruusufinni-iholle lainkaan.
Apteekista saa ilman reseptiä lääkevoidetta, jonka sisältämä metronidatsoli voi lievittää ruusufinnin oireita. Lääkäri voi määrätä punoitukseen geeliä, joka supistaa verisuonia 12 tunnin ajan.
Näppyjä aiheuttavaan tulehdukseen voidaan määrätä lääkevoidetta, joka vähentää tulehdusta lisäävien talipunkkien määrää. Hoitona voidaan käyttää myös antibiootteja ja harvinaisissa tapauksissa isotretinoiinia, joka on voimakkaasti vaikuttava A-vitamiinijohdannainen.
Varhaista fymaattista ruusufinniä voidaan ihotautilääkärin määräyksellä hoitaa isotretinoiinilla, ja tarvittaessa ihon liikakasvua voidaan poistaa hiilidioksidilaserilla. Silmäruusun hoitona ovat muun muassa silmäreunojen puhdistus ja kostutustipat, mutta myös antibiootteja voidaan tarvita.
Teksti Sanna Sevänen
Kuva iStockphoto
Asiantuntijana erikoislääkäri Suvi-Päivikki Sinikumpu, Oulun yliopistollisen sairaalan ihotautiklinikka
Julkaistu: Terveydeksi! 4/2017