Lemmikit | 07.01.2020
Lemmikin ikääntyminen
Ikääntyminen näkyy lemmikissä kuten ihmisissäkin: vuosien saatossa tahti alkaa hidastua ja oirehdintaa voi tuntua esimerkiksi nivelissä.
Koirat elävät keskimäärin 10–14 vuoden ikäisiksi, mutta jättirotuisten koirien elinikä on usein tätä lyhyempi. Kissat saattavat hyvinkin elellä yli 15-vuotiaiksi.
Vanheneminen on eläimilläkin yksilöllistä. Yksi voi olla virkeä 10-vuotiaana, mutta toinen saattaa hiljalleen raihnaistua jo aiemmin.
– Eläimissä on eroja alkujaankin, sillä toiset rodut ovat aktiivisempia kuin toiset, ja myös yksilöissä on suuria eroja. Ikääntymisen merkit on siis suhteutettava lemmikin ja sen persoonallisuuden mukaan, muistuttaa pieneläinkirurgian professori Outi Vapaavuori Helsingin yliopistollisesta eläinsairaalasta.
Vanhenemisen myötä eläimen käyttäytyminen ja aktiviteettitaso alkaa muuttua – meno käy hiljalleen verkkaisemmaksi. Vuosien karttuessa monille ilmaantuu myös erilaisten sairauksien oireita.
– Koira ei ehkä jaksa enää tehdä entisten pituisia lenkkejä, se voi alkaa ontua tai ei jaksa leikkiä yhtä innokkaasti kuin ennen. Sama pätee kissoihin, joista etenkin leikkien vähenemisen huomaa.
Yleensä muutokset tulevat hiljalleen, ja tahdin hidastuminen on normaalia. Jos käytöksessä ilmenee äkillisiä muutoksia, on syytä käydä eläinlääkärissä. Esimerkiksi jos eläin alkaa juoda tai virtsata tavallista tiheämmin tai jos sen kehoon ilmaantuu epämääräisiä kohoumia tai patteja, on ehdottomasti syytä viedä se tutkittavaksi.
Kremppaa ja kolotustakin
Ikääntyvän lemmikin energiansaannin ja kulutuksen pitäisi olla tasapainossa. Esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ehkäisyssä painonhallinta on tärkeää. Tämä on helpointa, mikäli lemmikkiä ei ole päästetty lihomaan.
Ikääntyvälle koiralle tai kissalle laihdutuskuuri on hankalampi. Ruoan määrän pitää joka tapauksessa vähentyä, jos lemmikki ei liiku entiseen tapaan.
– Lemmikki usein söisi kaiken, mitä sille annetaan. Omistajalla onkin oltava kontrolli, millaiseksi sen elopaino muodostuu.
Etenkin nivel-ja hammasvaivat yleistyvät iän myötä. Hammaskiven syntyyn vaikuttaa etenkin syljen koostumus. Eläin saattaa jättää syömättä, ja sen hengitys haisee. Silloin on syytä tutkituttaa suun tila ja poistattaa hammaskivi.
Lemmikin hampaiden harjaus ei poista hammaskiveä mutta ehkäisee sitä. Harjaus pitäisi aloittaa jo pentuna ja huolehtia siitä päivittäin. Lemmikeille on omat hammasharjansa ja -tahnansa, joiden makuina voi olla vaikka kana, maksa tai kala. Ihmisille tarkoitettuja tahnoja ei saa käyttää.
– Rutiinikäynneillä eläinlääkärin on hyvä tarkistaa myös hampaiden ja ikenien tila.
Kissojen nivelrikkoa on alettu tunnistaa vasta kymmenisen vuotta sitten.
– Nivelrikko ilmenee esimerkiksi siinä, että kissa on haluton hyppäämään vaikka sohvalta alas.
Kissojen liikkumisesta niiden niveloireita ei ole yhtä helppo havaita kuin koirilla, joiden ontumisen huomaa heti.
Painonhallinta estää myös nivelvaivojen syntyä. Oireita voi helpottaa huolehtimalla omega 3 -rasvahappojen saannista, glukosamiinista on joissakin tapauksissa havaittu olevan hyötyä, ja viherhuulisimpukkavalmisteitakin voi käyttää. Lisäksi on tarjolla monenlaisia muita lisäravinteita ja vitamiineja, kuten foolihappoa ja erilaisia B-vitamiinivalmisteita aivoille.
Jäähyväisten aika
Lemmikilläkin on oikeus vanhuuteen. Vuosittainen tarkastus on hyvä tapa huolehtia hyvinvoinnista, vaikkei ongelmia olisikaan.
Jossain vaiheessa omistajan on kuitenkin kohdattava tilanne, jossa on kyettävä arvioimaan lemmikin elämänlaatua mahdollisimman tarkasti nimenomaan eläimen kannalta.
– Eläinlääkärissä lemmikki on usein urheampi kuin kotona, ja lääkärin näkökulmasta eläin voi vaikuttaa ihan hyvinvoivalta. Kotioloissa kissat ja koirat kuitenkin osoittavat, mikä on todellinen vointi.
Jos lemmikki ei esimerkiksi syö tai kävele tai muuten muistuta aiempaa itseään enää lainkaan, sen ei saa antaa tuntea turhaan tuskia. Silloin on aika kiittää lemmikkiä yhteisistä hyvistä vuosista ja päästää se kärsimyksistään.
Teksti Susanna Haanpää
Asiantuntijana pieneläinkirurgian professori Outi Vapaavuori, Helsingin yliopistollinen eläinsairaala
Julkaistu Terveydeksi! 3/2013
