Lemmikit | 25.05.2018
Jyrsijä on herkkä lemmikki
Elinympäristön puhtaus, oikea ruokavalio ja riittävä liikunta ovat jyrsijöiden hoidossa tärkeitä. Jos nämä asiat ovat kunnossa, lemmikki voi hyvin.
Jyrsijät ovat melko helppohoitoisia lemmikkejä. Eri jyrsijöillä on erilaisia tarpeita, joihin kannattaa tutustua ennen hankintaa. Jos jyrsijää hoidetaan oikein, se voi elää lajillensa tyypillisen pituisen elämän. Esimerkiksi kani voi elää 10–12 vuotta ja jopa 20 vuotta. Eläinlääkäri Gisle Sjøbergin mukaan jyrsijät kesyyntyvät helposti, ja niiden puuhia on kiva seurata.
– Jyrsijät elävät häkeissä, mutta niiden on tärkeää päästä jaloittelemaan joka päivä. Erityisesti kanille häkki on vain lepo-ja turvapaikka, sillä sen on seurallisena eläimenä saatava olla mahdollisimman paljon vapaana, hän muistuttaa.
Häkin on oltava lemmikille riittävän iso, ja se on pidettävä puhtaana. Virtsasta ja ulosteesta syntyvä haju ärsyttää jyrsijän limakalvoja ja voi aiheuttaa tulehduksia. Häkki pitää puhdistaa viikoittain, joskus jopa päivittäin, jottei hajua synny.
– Puhtauden voi tarkistaa nuuhkaisemalla häkin sisätilaa. Jos häkissä haisee, edellisestä siivouksesta on kulunut liian kauan, Gisle Sjøberg toteaa.
Myös häkin pohjamateriaalilla on merkitystä. Sjøbergin mukaan esimerkiksi rotta voi allergisoitua puupurulle. Pohjalla voi hyvin käyttää sanomalehteä tai vessapaperia.
Päivittäinen jumppahetki
Kaikki jyrsijät tarvitsevat liikuntaa. Liikunnan ansiosta eläimen verenkierto toimii hyvin, ja sen luut ja nivelet vahvistuvat. Sjøberg kehottaa ottamaan jyrsijän ulos häkistä jumppaamaan päivittäin. Kanille ja marsulle voi kesällä pukea valjaat, ja ne voi viedä ulos kävelemään. Niille voi myös rakentaa kesäksi ulkohäkin.
Hamsteri ja hiiri tarvitsevat häkkiin juoksupyörän, jossa ne pääsevät kuntoilemaan. Chinchilla, hamsteri ja hiiri ovat yöeläimiä, joten illalla ja yöllä ne ovat aktiivisimmillaan. Hamsteri voi juosta yön aikana monta kilometriä.
Pinnaton juoksupyörä on paras, jottei hamsterin jalka tai hiiren häntä jää pinnojen väliin. Häkkiin hamsteri tarvitsee suojapaikan, jonne se voi vetäytyä päivän aikana.
Kun jyrsijä jaloittelee vapaasti huoneessa, omistajan pitää varmistaa, ettei se pääse nakertamaan mitään haitallista, kuten sähköjohtoja. Sjøbergin vastaanotolla oli taannoin chinchilla, joka oli pureskellut kaukosäätimen. Eläinlääkärin mukaan jyrsijät pureskelevat kaikenlaista, mutta onneksi harvoin nielevät vierasesineitä.
Tarkka ruokavalio
Gisle Sjøberg mainitsee, että kaikki jyrsijät syövät heinää. Marsu ja kani ovat kasvissyöjiä, mutta hiiri, hamsteri ja rotta tarvitsevat välillä myös lihaa. Chinchilla tarvitsee pitkänomaista ruokaa, jotta se voi pitää siitä etukäpälillään kiinni.
Sjøberg suosittelee antamaan jyrsijälle lajinmukaista ruokaa eli pellettiä tai kuivamuonaa, jota voi ostaa eläinkaupasta tai eläinlääkäriltä. Niissä on tarkkaan mitoitettu kunkin jyrsijälajin tarvitsema energia ja hivenaineet.
Ruokia pitää vaihdella, koska ei ole hyvä antaa samaa ravintoa koko ajan. Kaikille jyrsijöille voi lisäksi tarjota lehtiä, salaattia, tomaattia, paprikaa ja porkkanaa pieninä, noin kynnen kokoisina annoksina.
– Annostelu on tärkeää. Esimerkiksi yhdessä porkkanassa on kanin kahden viikon energiamäärä.
Sjøbergin mukaan valtaosa jyrsijöiden vaivoista johtuu vääränlaisesta ruokavaliosta. Tyypillisimpiä vaivoja ovat hengitysvaikeudet, ripuli, vatsavaivat ja hammasongelmat. Esimerkiksi kani tai marsu voi kärsiä ähkystä, jos se on syönyt liikaa tuoretta ruokaa.
Jyrsijöiden etu- ja poskihampaat kasvavat niiden koko elämän ajan. Ne tarvitsevat jyrsittävää, jotta hampaat kuluvat samaa tahtia kuin kasvavat. Jos jyrsijä saa jatkuvasti liian pehmeää ruokaa syödäkseen, hampaat löystyvät ja bakteerit pääsevät lisääntymään. Jyrsijälle voi myös kehittyä hammaspiikki, jolloin poskihampaat kasvavat liian pitkiksi ja teräviksi. Tällöin se ei pysty syömään. Jyrsijä on pieni ja herkkä eläin, joten pienenkin vaivan ilmaantuessa se on vietävä eläinlääkärille heti. Sjøberg antaa hyvän nyrkkisäännön, milloin on syytä huolestua: jos jyrsijä ei syö, pitää kääntyä eläinlääkärin puoleen.
– Omistajat yrittävät hoitaa sairasta jyrsijää itse liian pitkään, jolloin se menehtyy. Jos lemmikki tuodaan klinikalle nopeasti, pystymme yleensä auttamaan sitä. Ruokia pitää vaihdella, koska ei ole hyvä antaa samaa ravintoa koko ajan.
Teksti Jaana Kalliokoski
Asiantuntijana eläinlääkäri Gisle Sjøberg, eläinklinikka Linnunmäki
Julkaistu Terveydeksi! 4/2012
