Ihonhoito | 16.09.2019
Hoida ja helli kynsiäsi
Kylmä sää ja kuiva huoneilma haurastuttavat kynsiä. Tilannetta pahentaa, jos käsiä joutuu liottelemaan usein vedessä. Viila, öljy ja kalsium ovat taikasanat, joiden avulla huonokuntoiset kynnet hoidetaan kuntoon.
Kynsien perushoito lähtee liikkeelle käsien ja jalkojen hyvästä hoidosta, apteekkari ja farmasian tohtori Saija Sundholm Lohjan Mäntynummen apteekista kertoo.
– Kädet ja jalat kannattaa rasvata joka kerta, kun pesee ne. Lisäksi kerran päivässä on hyvä hieroa kynsiöljyä niin sormien kuin varpaidenkin kynsiin. Öljy pehmentää myös kynsinauhoja ja pitää hyvää huolta kynsivalleista, Sundholm opastaa.
Käsin tiskatessa tai muita vastaavia taloustöitä tehdessä hän suosittelee suojakäsineiden käyttöä.
– Jos kynnet ovat hyvin hauraat, on syytä pukea lisäksi suojakäsineiden alle pehmeät puuvillakäsineet. Kalsiumia kynsille
Sundholm painottaa myös ravinnon ja kalsiumin saannin merkitystä.
– Monipuolinen ravinto on olennainen osa koko ihmisen hyvinvointia. Kynsien kannalta tärkeää on, että saa riittävästi kalsiumia ja sen imeytymiseen tarvittavaa D-vitamiinia. Siinä auttavat osaltaan myös C-, K- ja B6-vitamiini.
Lisäksi kynsien hyvinvointiin vaikuttaa A-vitamiini, mutta sen tankkaamista Sundholm ei suosittele.
– A-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, joka varastoituu elimistöön. Sen liikasaannista voi olla haittaa etenkin raskaana oleville. A-vitamiinin saantia kannattaa lisätä vain, jos kyseessä on tutkimuksin todettu vitamiinipuutos.
Kynsien lyhentämiseen Sundholm suosittelee viilaa.
– Viila on hellävaraisempi kuin kynsileikkuri tai kynsisakset, ja sitä kannattaa käyttää myös varpaankynsiin. Kynttä viilataan vain yhteen suuntaan ja varotaan vaurioittamasta sitä ympäröivää ihoa.
Varpaankynnet kannattaa viilata kynsien kulmia pyöristämättä.
Lasiviila on Sundholmin suosikki, mutta ei hän kynsisaksia ja -leikkureitakaan pannaan julista.
– Monet pitävät niistä, ja jos kynsien kanssa ei ole ollut ongelmia, ei mikään estä käyttämästä saksia tai leikkureita. Tärkeintä on, että niin viilat, leikkurit kuin kynsisaksetkin puhdistetaan huolellisesti käytön jälkeen.
Kysymys siitä, minkä pituiseksi ja muotoiseksi kynnet kannattaa viilata, saa apteekkarin mietteliääksi.
– Kynsien tehtävä on suojata sormenpäitä ja varpaita, joten liikaa niitä ei kannata lyhentää. Liian lyhyt varpaankynsi voi myös lisätä vaaraa, että kynsi alkaa kasvaa sisäänpäin. Tätä voi estää muotoilemalla varpaankynnet varpaan pään muotoisiksi kulmia pyöristämättä.
Itsehoitotuotteista apua
Entä jos kynsien perushoito on kunnossa ja kalsiumiakin tulee nautittua riittävästi, mutta kynnet silti liuskoittuvat ja katkeilevat?
Sundholm mainitsee, että apteekin itsehoitotuotteista löytyy monenlaista apua kynsiongelmiin.
– Liuskoittuvien, lohkeilevien ja värjäytyneiden kynsien hoitoon on olemassa tuotteita, esimerkiksi kynnenkovettajia ja -lujittajia. Kynsien pureskelijoille on omat tuotteensa: hajuton ja väritön kynsiin siveltävä aine ei ole vaarallista, mutta niin pahanmakuista, ettei kynsiä tee mieli viedä suuhunsa.
Myös kynsisienen kotihoitoon on valmisteita. Samoin kynsivallien tulehdukseen on olemassa omat hoitotuotteensa. Jos varvas saa kovan tällin ja kynsi irtoaa vaikka vain osittain, myös tähän löytyy apua apteekista.
– Näissä tapauksissa on erittäin tärkeää, että vaurioitunutta kynttä ja sen alla olevaa ihoa suojataan sieniltä ja bakteereilta.
Lisää tietoa
Kiusallinen kynsisieni
Kynsisieni on yksi suomalaisten yleisimmistä kynsisairauksista. Se ei yleensä parane apteekin itsehoitotuotteilla, ja silloin on parasta suunnata lääkäriin.
Erikoislääkäri, dosentti Hannele Heikkilä HUSin iho- ja allergiasairaalasta kertoo, että kynsisieni on sitä tavallisempi, mitä iäkkäämmästä henkilöstä on kyse.
– Nuorilla kynsisientä esiintyy lähinnä silloin, jos kyseessä on aktiiviurheilija. Kynsisieni saattaa lähteä liikkeelle pienestä kynteen sattuneesta vammasta, hiertymästä tai hankaumasta. Joskus näin käy, vaikka urheilukengät olisivatkin hyvät ja kaikin puolin sopivat. Sieni voi levitä kynteen esimerkiksi jalkapohjien tai varvasvälien iholta.
Kynsisienen tunnistaa kynnen reunaan ilmestyvästä kellertävästä alueesta. Heikkilä muistuttaa, että lääkärille kannattaa kertoa tarkasti, mitä itsehoitotuotteita sienen hoitoon on käyttänyt ja kuinka kauan. Tämä siksi, että itsehoitotuotteiden käyttö vaikuttaa kynnestä otettavien sieninäytteiden tuloksiin ja niiden kautta diagnoosiin.
– Kynsisienen käypä hoito on suun kautta otettava, 3–4 kuukautta kestävä sienilääkitys. Lääkettä ei luonnollisestikaan määrätä, ellei diagnoosi ei ole selvä.
Kynsisienen leviämistä ei Heikkilän mukaan ole tutkittu paljon, mutta sen verran tiedetään, ettei se leviä yhtä ärhäkästi esimerkiksi yhteisten pesutilojen kautta kuin jalkasilsa. Kynsisienen ehkäisyssä tärkeintä on pitää jalat puhtaana ja kuivana ja käyttää oikeankokoisia, hyvin jalkaan istuvia kenkiä.
Millaisten muiden kynsiongelmien kanssa on syytä lähteä lääkäriin?
– Jos kynsissä tapahtuu nopeita, yllättäviä muutoksia, esimerkiksi värimuutoksia tai kynsiin ilmestyy tummia laikkuja. Myös tulehdukset ja selittämättömät kivut vaativat aina lääkärin tutkimusta, Heikkilä painottaa.
Diabeetikon syytä hoitaa kynnet hyvin
Varpaankynsistä huolehtiminen on erityisen tärkeää diabeetikoille. Tautiin liittyy alttius jalkaterien tunnon alenemiseen. Tällöin on vaikea huomata, milloin esimerkiksi kynsi hankaa haavan viereiseen varpaaseen. Diabeetikolla pienikin ihorikko tulehtuu herkästi ja leviää nopeasti.
Ensiapu kynsien hiertämiin haavoihin löytyy apteekista, mutta jos haava ei lähde parissa päivässä paranemaan, on syytä ottaa yhteyttä jalkahoitajaan tai lääkäriin. Diabetesta sairastettaessa myös paksut tai sisään kasvaneet kynnet vaativat jalkahoitajan apua, ja kynsisientä epäiltäessä on parasta hakeutua pikaisesti lääkäriin.
Teksti Paula Ristimäki
Asiantuntijoina apteekkari, farmasian tohtori Saija Sundholm, Lohjan Mäntynummen apteekki sekä erikoislääkäri, dosentti Hannele Heikkilä, HUSin iho- ja allergiasairaala
Julkaistu Terveydeksi! 1/2011
