Sivusto
Lääkehaku
Apteekkihaku
Ihonhoito | 07.01.2018
Talvella iho kuivuu, kutisee ja usein jopa hilseilee. Proviisori Anu Västi kertoo, miten pidät ihosi hyvinvoivana myös pakkasaikaan.
Kuivasta ihosta haihtuu liikaa vettä. Talvella ihoa kuivattavat keskuslämmitys, lämpötilanvaihtelut, ihon liika peseminen ja auringonvalon puute. Valoisaan vuodenaikaan ihon pintakerros paksuuntuu ja kosteustasapaino pysyy paremmin kunnossa.
Auringonvalon puute vaikuttaa ihon kuntoon myös toisella tapaa: talvisaikaan iholla ei muodostu yleensä riittävästi keramideja. Keramidit ovat pitkäketjuisia, ihoa suojaavia rasvoja. Onneksi niitä voi talvella korvata keramideja sisältävällä voiteella.
Kevyisiin emulsiovoiteisiin lisätään usein myös humektantteja, jotka sitovat itseensä vettä ja kosteuttavat ihoa. Nämä voiteet myös vähentävät tulehdusoireita ja parantavat ihon sarveiskerroksen läpäisyestettä, joka koostuu ihosolujen valmistamista keramideista, rasvahapoista ja kolesterolista.
Talvella terve ja normaalikin iho voi punoittaa ja ärtyä, vaikka muina vuodenaikoina ei olisi minkäänlaisia oireita. Iho voi kutista ja hilseillä. Iho saattaa tuntua jopa kosketusaralta – on kuin ihoa kiristäisi.
Kuivassa ihossa rasvan määrä sarveiskerroksessa on niin pieni, että vettä pääsee haihtumaan ihon syvemmistä kerroksista liikaa. Kuivuutta pahentaa ihon hankaaminen. Iholla on tärkeä tehtävä suojata elimistöä kemiallisilta ja fysikaalisilta ärsytyksiltä ja infektioilta – vältäthän siksi etenkin talvisaikaan rasittamasta turhaan ihoasi liiallisella kuorinnalla tai kasvojen harjaamisella.
Kuivuminen aiheuttaa pitkittyessään lievän tulehduksen, joka tuntuu kutinalta. Kylmä ilma supistaa lisäksi ihon pinnan verisuonia, jolloin iho kuivuu vielä lisää.
Ihoon saa sidottua kosteutta ulkoa päin, jos heti peseytymisen jälkeen levittää voidetta kosteaan, pyyhekuivaan ihoon. Talvisessa kosteusvoiteessa on hyvä olla rasvaa sekä vettä sitovia ainesosasia, kuten glyserolia, propyleeniglykolia, karbamidia ja pitkäkestoisia sokeriyhdisteitä (sorbitoli, ksylitoli ja polysakkaridit).
Mitä kuivempi iho on ja etenkin, jos ihossa on atooppisuutta, kannattaa valita voide, johon on lisätty myös ihon suojakerrosta rakentavia ainesosia, keramideja.
Et tarvitse kallista merkkikosmetiikkaa hoitaaksesi ihoasi hyvin talvisaikaan, pelkkä perusvoidekin riittää. Apteekeissa tosin on laaja valikoima paitsi perusvoiteita, myös valmisteita kuivan, atooppisen, couperoottisen ja herkän ihon tarpeisiin sekä esimerkiksi luonnonkosmetiikkaa.
Flunssakaudella käsiä pestään usein ja moni käyttää desinfioivaa käsihuuhdetta runsaasti. Käsideseistä parhaita ovat glyserolia sisältävät valmisteet, sillä ne jättävät iholle alkoholin haihduttua kostean pinnan ja ehkäisevät siten ihon kuivumista.
Talvella kädet on hyvä rasvata useasti päivässä. Kuivumista ehkäisevät muun muassa voiteet, joissa on paljon keramideja sekä ureaa tai karbamidia. Voiteen imeytymistä voi tehostaa käyttämällä öisin ohuita, puuvillaisia suojakäsineitä, joita myydään apteekeissa.
Huulet kannattaa pakkasella suojata kaulaliinalla ja huulivoiteella. Osa huulivoiteista sisältää kemiallisesti kuorivia ainesosia, kuten salisyylihappoa, jotka kuivattavat huulia. Sen sijaan vahaa, glyserolia tai glykolia sisältävät voiteet hoitavat ihoa. Huulet voi rasvata myös perusvoiteella tai vaseliinilla.
Tuuli ja viima lisäävät pakkasen purevuutta. Kasvot kannattaa suojata huivilla tai hupulla. Aina erillistä pakkas- tai ulkoiluvoidetta ei tarvita, sillä jos iho on riittävän rasvainen, ihon oma talintuotanto riittää suojaamaan kasvoja kylmältä. Suojele talvella ihon omaa rasvakerrosta välttämällä turhaa pesua ja valitsemalla sellainen puhdistustuote, jonka pH-arvo on 5,5 tai vähän alle.
Ulkoiluvoiteeksi kelpaa mikä tahansa voide, joka imeytyy hyvin ihoon ja joka ei ole liian vesipitoinen. Joissakin voiteissa on vaarana se, että sen sisältämän mineraaliöljyn ja ihon väliin kerääntyy kosteutta, joka jäätyy ja saattaa aiheuttaa jopa paleltuman.
Levitä voide kasvoille pari tuntia ennen ulkoilua pakkassäässä. Olisi hyvä, jos voiteessa olisi kevättalvea kohti mentäessä UVA- ja UVB-suoja.
Paleltuma näkyy ihossa normaalia ihon väriä vaaleampana läikkänä. Paleltumia syntyy kovilla pakkasilla, ja vaatteiden kostuminen sekä tuuli lisäävät paleltuman syntymisriskiä. Sääolosuhteiden lisäksi tupakointi, valtimoahtaumat sekä ääreisverenkiertoa muuttavat lääkkeet, kuten esimerkiksi beetasalpaajat, voivat herkistää paleltumille.
Paleltumaa voi ensiapuna lämmittää käsin tai korkeintaan lämpimänhaalealla vedellä. Paleltuman ilmaantuessa on siirryttävä sisätiloihin. Jos paleltumakohtaa alkaa pian pistellä, se on hyvä merkki: silloin iho ei ole päässyt vaurioitumaan.
Lääkäriin pitää lähteä, jos väri paleltumakohdassa ei muutu sisälle tultaessa pian normaaliksi tai ihon tunto ei palaa muutamassa tunnissa.
Julkaistu Terveydeksi! 4/2018
teksti Essi Kähkönen
kuva iStockphoto
asiantuntijana proviisori Anu Västi, Erottajan apteekki