Ravitsemus ja liikunta | 23.09.2014
Bakteeri on ystävä
Bakteerit ovat ihmisen kumppaneita. Niillä on paljon tehtäviä niin kehon kuin mielen hyvinvoinnin ylläpitämisessä.
Kun vauva syntyy, se saa ensikosketuksen bakteereihin. Lapsi ”perii” bakteeriston vanhemmiltaan, ja noin vuoden, kahden iässä lapsen oma bakteeristo alkaa vakiintua.
– Sikiö on kohdussa kutakuinkin bakteeriton. Ennen nykyisen hygienian aikaa lapset saivat kosketuksen äidin ulosteeseen ja siten heti käyttöönsä toimivan bakteeriston, kertoo bakteeriopin professori Pentti Huovinen Turun yliopistosta.
Ihmisen bakteeristo näyttää köyhtyvän, kun kosketus luontoon vähenee. Lisäksi antibioottikuurit tuhoavat myös tarpeellisia bakteereja.
– Monen taudin taustalla ei olekaan bakteeritartunta, vaan se, että meiltä puuttuu bakteereita, Huovinen toteaa.
Ihmisen puolustusjärjestelmä on hyvin hanakka torjumaan vieraita, arveluttavia mikrobeja ja pitämään kurissa elimistön omatkin mikrobit. Niin sanotun hygieniahypoteesin mukaan mikrobit eivät pääse puhtaassa ympäristössä tarpeeksi kouluttamaan ihmisen puolustusjärjestelmää, ja silloin se saattaa reagoida myös haitattomiin hiukkasiin, kuten siitepölyihin.
Allergiset sairaudet yleistyvät oloissa, joissa ihmiset eivät altistu tarpeeksi mikrobeille. Puolustusjärjestelmä hakee väärän kohteen hyökkäykselleen.
– Ihminen ei elä bakteeriensa kanssa erillään muista. Muutokset ympäristössä heijastuvat esimerkiksi tulehdusvälittäjäaineisiin, Huovinen sanoo.
Suoliston Tamagotchi
Suoliston bakteerit muodostavat ihmisen suurimman mikrobimassan, ja sen koostumus on yksilöllinen. Suoliston tuhansista bakteereista suurin osa kuuluu kahteen bakteeriluokkaan. Enemmistö suolistobakteereista on vielä tutkijoille tuntemattomia.
– On todennäköistä, että tyypin 1 diabeteksen taustalla on mikrobiston ja puolustusjärjestelmän toimintahäiriö, joka johtaa kudostuhoon ja taudin kehittymiseen.
Nyt mietitään, olisiko mahdollista löytää hoitavia bakteereja, jotka korjaisivat bakteeriston ja estäisivät ennalta kudostuhon insuliinia erittävässä haimassa.
Faecalibacterium prausnitzii on bakteerilaji, joka voi muuttaa ihmisen aineenvaihduntaa hyvään suuntaan. Kiinalainen tutkija Zhao Liping teki kokeen itsellään. Hän muutti ruokavalionsa amerikkalaisesta perinteiseen kiinalaiseen ja pudotti 20 kiloa ylipainoa. Hänen suolistonsa bakteeristo muuttui niin, että lähes 15 prosenttia bakteeriston massasta oli F.prausnitzii-bakteeria, jota aiemmin oli ollut niin vähän, ettei se ollut edes mitattavissa.
– Tiedämme, että tämä bakteeri vaimentaa elimistön ylivirittynyttä puolustusjärjestelmää ja rauhoittaa tulehdustilaa, Huovinen kertoo.
Hän vertaa suoliston bakteeristoa lasten Tamagotchi-virtuaalilemmikkiin. Myös suolistossa eläviä bakteereja pitää muistaa ruokkia säännöllisesti ja oikein, jotta ne pysyvät hengissä.
Monia vaikutuksia
Bakteerit vaikuttavat rasva-aineenvaihduntaan, pitävät huolta suoliston kunnosta ja muokkaavat ravintotuotteista terveyttä edistäviä yhdisteitä. Terve bakteeristo pitää yllä normaalia immuunivastetta, jonka avulla elimistö torjuu tauteja.
Bakteerit myös tuottavat aivojen välittäjäaineita. Bakteriologit tekevät tutkimustyötä lastenpsykiatrien kanssa, kun selvitetään, voisiko lasten lisääntyneen levottomuuden taustalla olla häiriintynyt bakteeristo.
Monet tutkijat arvelevat myös, että autismi voi liittyä Sutterella-bakteeriin ja valtimokovettumatauti Collinsella-bakteeriin.
Ei ole yhdentekevää, mitä bakteereja meillä on suolistossa ja miten niitä ruokimme. Esimerkiksi tyydyttymättömät, kovat rasvat edistävät suolistotulehduksen kehittymistä Crohnin taudissa.
Kun suolen seinämä on terve, bakteerit pysyvät suoliston puolella. Sairaassa suolistossa taudinaiheuttajat lisääntyvät, aiheuttavat soluvaurioita ja tunkeutuvat kudokseen. Tulehdusreaktion ja haitallisen immuunivasteen vuoksi kehon puolustus lähtee vikaraiteelle.
Bakteerit ja lääkkeet
– Kun bakteeriston terveysvaikutukset vähitellen selviävät, tiedämme tautien syistä entistä enemmän ja voimme löytää keinoja, joilla tauteja voi estää ja hoitaa, Huovinen uskoo.
On esitetty, että bakteeristoa pystyttäisiin muokkaamaan erityisillä bakteeriviruksilla, jotka poistavat suolistosta vain oman isäntäbakteerinsa. Bakteeriston muokkaaminen on paljon helpompaa kuin ihmisen geenien toiminnan muuttaminen.
Suoliston bakteeristo voi olla monen lääkeaineen hyödyllisen vaikutuksen takana, ja yksilölliset erot bakteeristossa voivat vaikuttaa lääkkeiden aineenvaihduntaan.
Lääkeaineet tutkitaan tarkkaan ennen kuin ne tulevat käyttöön, eikä bakteeritutkimus toistaiseksi muuta tietoa lääkkeiden vaikuttavuudesta. Tutkimus voi kuitenkin auttaa ymmärtämään, mitä lääkkeille elimistössä tapahtuu ja mihin lääkkeiden yksilölliset vaikutukset perustuvat.
Huovinen ennustaa, että ennen pitkää tulee käyttöön yksilöllisiä bakteerisekoituksia, joilla estetään ja hoidetaan sairauksia.
Lisää tietoa
Purkista, ruoasta ja metsästä
Probiootit, esimerkiksi erilaiset maitohappobakteerit, ovat eläviä mikrobeja, joita käytetään terveyden ja ravitsemuksen hoitoon. Näitä on apteekissa myytävissä valmisteissa sekä monissa elintarvikkeissa. Prebiootit puolestaan ovat probioottien tarvitsemaa ravintoa, esimerkiksi sokeriyhdisteitä.
Pentti Huovinen painottaa, että koko ihmisen terve bakteeristo tekee hyvää, eivät pelkästään probiootit.
– Euroopan elintarvikevirasto ei ole toistaiseksi hyväksynyt probiooteille yhtään terveysväittämää. Maitohappobakteereilla on kuitenkin kiistatta merkitystä lasten virusripulin hoidossa sekä antibioottiripulin ja atooppisen ihottuman ehkäisyssä.
Suoliston bakteereiden hyvinvoinnin perusta on elävä kosketus luontoon ja ravitsemussuositusten mukainen, terveellinen ruoka: kala, kasvikset, juurekset, hedelmät, marjat, pähkinät…
– Aikuiset eivät oikeastaan tarvitsisi lainkaan punaista lihaa. Karppaaminen ei ole pitemmän päälle järkevää terveyden eikä bakteeriston kannalta, Huovinen sanoo.
Hän kannustaa ihmisiä touhuamaan puutarhassa, leikkimään eläinten kanssa ja hengittämään ulkoilmaa. Metsässä on paljon mikrobeja.
– Mitä monimuotoisempi bakteeristo, sitä terveempi ihminen.
Teksti Irma Heiskanen-Haarala, kuvat Shutterstock
Asiantuntijana bakteeriopin professori Pentti Huovinen, Turun yliopisto
Julkaistu Terveydeksi! 2/2014
